Lainsäädäntö

Jerusalemin kuningaskunnan lainsäädäntö muodostaa valtakunnan toiminnan ja hallinnon perustan. Sen tarkoituksena on määritellä selkeästi, miten valtakuntaa johdetaan, millaisia tehtäviä sen eri toimielimillä on sekä millaisia oikeuksia, velvollisuuksia, arvoja ja perinteitä valtakunnan toimintaan liittyy. Lainsäädäntö antaa siten yhteiset pelisäännöt niin hallinnolle kuin valtakunnan jäsenillekin.

Valtakunnan ylimpänä säädöksenä on Jerusalemin perustuslaki. Se määrittelee valtakunnan valtiosäännön, kuninkuuden aseman, vallanperimyksen sekä valtakunnanneuvoston, valtiopäivien ja muiden keskeisten toimielinten tehtävät. Kaiken muun lainsäädännön tulee olla sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Perustuslakia täydentävät kuninkaan asetukset ja muut säädökset, joilla järjestetään valtakunnan käytännön toimintaa. Niissä voidaan säätää esimerkiksi kuningashuoneesta, aatelisarvoista, kansalaisuudesta, valtakunnan symboleista ja regaaleista, virallisista kielistä, arkistoista, rekistereistä sekä muista valtakunnan hallintoon ja seremonialliseen elämään kuuluvista asioista. Valtakunnan kehittyessä myös sen lainsäädäntö täydentyy uusilla säädöksillä ja tarvittaessa olemassa olevia säädöksiä voidaan muuttaa.

Jerusalemin lainsäädäntö ei ole tarkoitettu vain hallinnolliseksi sääntökokoelmaksi. Se on myös osa valtakunnan elävää perinnettä: tapa yhdistää historiallisen Jerusalemin kuningaskunnan hallinnollisia ja seremoniallisia piirteitä nykyaikaiseen mikrovaltiotoimintaan. Tälle sivulle on koottu valtakunnan voimassa oleva lainsäädäntö, jotta se olisi avoimesti kaikkien tutustuttavissa.