Valitse kieli

%%JOTOC_TITLE%%

KUNINKAAN ASETUS JERUSALEMIN KUNINGASKUNNAN KANSALAISUUDESTA

A14-2026

Annettu Jerusalemin kuningaskunnassa 12.8.2026

Perustuslain 17, 35, 37, 51, 69, 73, 75 ja 81 §:n sekä kansalaisuutta koskevien määräysten täsmentämiseksi perustamisvaiheessa sekä kansalaisuuden hakemista, myöntämistä, oikeusvaikutuksia ja päättymistä koskevan väliaikaisen menettelyn järjestämiseksi säädetään Kuninkaan asetuksena seuraavaa:

I LUKU - Yleiset säännökset

1 § Kansalaisuus

Jerusalemin kuningaskunnan kansalainen on henkilö, jolle on tämän asetuksen ja perustuslain mukaisesti myönnetty valtakunnan kansalaisuus.

Kansalaisuus ilmaisee henkilön vapaaehtoista jäsenyyttä Jerusalemin kuningaskunnan yhteisössä sekä hänen haluaan osallistua valtakunnan toimintaan tai muutoin edistää sen tarkoitusta.

2 § Kansalaisuuden luonne

Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuus on valtakunnan sisäinen oikeudellinen ja yhteisöllinen asema.

Kansalaisuus ei korvaa eikä muuta henkilön Suomen tai muun valtion kansalaisuutta, kansalaisoikeuksia, passia, oleskeluoikeutta tai muuta kansalliseen tai kansainväliseen oikeuteen perustuvaa asemaa.

Valtakunnan kansalaisuudesta ei anneta asiakirjaa, jota esitettäisiin kansainvälisesti tunnustetun valtion passina tai muuna virallisena matkustusasiakirjana.

3 § Vapaaehtoisuuden periaate

Kansalaisuus perustuu vapaaehtoisuuteen.

Ketään ei voida tehdä Jerusalemin kuningaskunnan kansalaiseksi vastoin hänen tahtoaan.

Kansalaisella on oikeus tämän asetuksen mukaisesti luopua kansalaisuudestaan.

4 § Yhdenvertaisuus

Kaikki valtakunnan kansalaiset ovat kansalaisina yhdenvertaisia.

Kansalaisen sukupuoli, ikä, syntyperä, kieli, kansallinen alkuperä, uskonto, vakaumus, mielipide, yhteiskunnallinen asema, varallisuus, terveydentila, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä seikka ei ilman perustuslain 69 §:ssä tarkoitettua hyväksyttävää perustetta vaikuta hänen kansalaisasemansa arvoon.

Aatelisarvo, kuninkaalliseen perheeseen kuuluminen, kunniamerkki tai valtakunnan virka ei anna henkilölle tavallista kansalaista korkeampaa kansalaisasemaa.

II LUKU - Kansalaisuuden myöntämisen perusteet

5 § Kansalaisuuden myöntämisen edellytykset

Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuus voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka:

  1. ilmaisee aidon halunsa kuulua Jerusalemin kuningaskunnan yhteisöön;
  2. sitoutuu noudattamaan valtakunnan perustuslakia ja lakeja valtakunnan toimintaan osallistuessaan;
  3. kunnioittaa valtakunnan tarkoitusta sekä muiden ihmisten ihmisarvoa ja perusoikeuksia;
  4. on valmis toimimaan hyvän tahdon hengessä suhteessa valtakuntaan ja sen muihin kansalaisiin; sekä
  5. täyttää muut tässä asetuksessa määrätyt edellytykset.

Kansalaisuuden saaminen ei edellytä aikaisempaa toimintaa valtakunnan hyväksi.

6 § Osallistuminen valtakunnan toimintaan

Kansalaisuutta hakevalta voidaan tiedustella, millä tavoin hän haluaa osallistua valtakunnan toimintaan tai tukea sen tarkoitusta.

Osallistuminen voi tapahtua muun muassa:

  1. valtakunnan hallinnollisissa tai yhteisöllisissä tehtävissä;
  2. kulttuurin, historian, taiteen tai tutkimuksen parissa;
  3. hyväntekeväisyys- ja lähimmäistyössä;
  4. hengellisessä tai ekumeenisessa toiminnassa;
  5. tapahtumien ja muun yhteisen toiminnan järjestämisessä;
  6. viestinnässä ja julkaisutoiminnassa; tai
  7. muulla henkilön kykyihin, kiinnostukseen ja elämäntilanteeseen sopivalla tavalla.

Aktiivinen osallistuminen ei ole kansalaisuuden jatkuvan voimassaolon edellytys.

7 § Kristillisen luonteen kunnioittaminen

Kansalaisuus ei edellytä kristilliseen kirkkoon kuulumista eikä tietyn uskonnollisen vakaumuksen tunnustamista.

Kansalaiselta voidaan edellyttää Jerusalemin kuningaskunnan kristillisen historiallisen ja hengellisen luonteen asiallista kunnioittamista, mutta tätä vaatimusta ei saa tulkita uskonnollisen vakaumuksen testiksi eikä eri uskontoon kuuluvaa tai uskonnotonta saa sen perusteella asettaa eri asemaan.

Kansalaisella on oikeus omaan uskontoonsa, vakaumukseensa ja uskonnottomuuteensa perustuslain mukaisesti.

8 § Muu kansalaisuus

Jerusalemin kuningaskunta hyväksyy kaksois- ja monikansalaisuuden.

Kansalaisuuden myöntämisen edellytyksenä ei ole luopuminen Suomen tai muun valtion kansalaisuudesta tai muusta vastaavasta oikeudellisesta asemasta.

III LUKU - Kansalaisuuden hakeminen ja myöntäminen

9 § Kansalaisuushakemus

Kansalaisuutta haetaan kirjallisesti tai valtakunnan hyväksymällä sähköisellä hakemuksella.

Hakemuksessa ilmoitetaan ainakin:

  1. hakijan nimi;
  2. syntymäaika;
  3. tarpeelliset yhteystiedot;
  4. lyhyt selvitys siitä, miksi hakija haluaa Jerusalemin kuningaskunnan kansalaiseksi;
  5. vakuutus siitä, että hakija hyväksyy valtakunnan perustuslaillisen järjestyksen ja kunnioittaa sen tarkoitusta; sekä
  6. muut asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot.

Hakijalta ei saa kerätä kansalaisuusasian käsittelemiseksi tarpeettomia henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelyssä on kunnioitettava perustuslain 73 §:ssä turvattua yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa.

10 § Hakemuksen valmistelu

Perustamisvaiheessa kansalaisuushakemuksen vastaanottaa ja valmistelee Kuningas tai hänen määräämänsä taho. Valtiopäivien alettua toimia hakemuksen vastaanottaa ja valmistelee se toimivaltainen viranomainen tai toimielin, josta säädetään lailla tai jonka valtiopäivät toimivaltansa puitteissa määräävät.

Hakijalta voidaan pyytää täydentäviä tietoja tai hänen kanssaan voidaan keskustella hänen kiinnostuksestaan valtakunnan toimintaan ennen asian ratkaisemista.

Kun hakemus on asianmukaisesti valmisteltu ja valtiopäivät ovat toimintakykyiset, se saatetaan perustuslain 51 §:n mukaisesti valtiopäivien ratkaistavaksi.

Hakemusmenettelyn tulee olla hakijalle kohtuullinen eikä kansalaisuuden saamista tule tarpeettomasti vaikeuttaa.

11 § Kansalaisuudesta päättäminen

Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuuden myöntämisestä päättävät valtiopäivät perustuslain 51 §:n mukaisesti. Perustamisvaiheen poikkeuksesta säädetään tämän asetuksen XIV luvussa.

Kansalaisuuden myöntämisestä tai hylkäämisestä annetaan kirjallinen ja perusteltu päätös. Kansalaisuus alkaa päätöspäivänä tai päätöksessä erikseen määrättynä myöhempänä päivänä.

Päätös arkistoidaan ja siitä tehdään merkintä lailla perustettuun kansalaisrekisteriin; siihen saakka toimitaan 50 §:ssä tarkoitetun perustamisvaiheen kansalaisluettelon mukaisesti.

12 § Hakemuksen hylkääminen

Kansalaisuushakemus voidaan hylätä, jos:

  1. hakija ei täytä 5 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä;
  2. hakemus perustuu olennaisesti vääriin tai harhaanjohtaviin tietoihin;
  3. on perusteltu syy katsoa hakijan hakevan kansalaisuutta valtakunnan toiminnan vahingoittamiseksi tai häiritsemiseksi;
  4. hakijan aikaisempi toiminta osoittaa vakavaa piittaamattomuutta valtakunnan perustuslaillisesta järjestyksestä tai muiden ihmisten ihmisarvosta; tai
  5. hakija ei muutoin täytä perustuslaissa tai laissa kansalaisuuden myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä.

Hakemuksen hylkäävä päätös on perusteltava. Hakijalle on ennen päätöstä varattava mahdollisuus tulla kuulluksi, jos ratkaisu perustuu hänen antamiensa tietojen ulkopuoliseen hänen kannaltaan kielteiseen selvitykseen.

Poliittinen mielipide, asiallinen Kuninkaan tai valtakunnan hallinnon arvostelu, uskonnollinen vakaumus tai uskonnottomuus eivät sellaisinaan ole hyväksyttäviä perusteita hakemuksen hylkäämiselle. Päätöksen lainmukaisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi perustuslain 63 ja 81 §:n mukaisesti.

IV LUKU - Kansalaisuusvakuutus

13 § Kansalaisuusvakuutus

Täysi-ikäinen kansalaisuuden saava henkilö antaa seuraavan kansalaisuusvakuutuksen:

“Minä vakuutan kunnioittavani Jerusalemin kuningaskunnan perustuslakia ja lakeja, toimivani hyvän tahdon ja keskinäisen kunnioituksen hengessä sekä edistäväni mahdollisuuksieni mukaan valtakunnan yhteistä hyvää.”

14 § Vakuutuksen luonne

Kansalaisuusvakuutus annetaan valtakunnalle ja sen perustuslailliselle järjestykselle.

Se ei ole henkilökohtainen uskollisuudenvala Kuninkaalle.

Kansalaisuusvakuutus voidaan antaa suomeksi tai englanniksi kulloinkin voimassa olevien kielisäännösten mukaisesti. Se voidaan lisäksi lausua seremoniallisesti latinaksi.

15 § Vakuutuksen antaminen

Vakuutus voidaan antaa kansalaisuuspäätöksen yhteydessä tai sen jälkeen:

  1. allekirjoittamalla kansalaisuusasiakirja;
  2. sähköisesti hyväksytyllä tavalla; tai
  3. juhlallisesti Kuninkaan, valtiopäivien edustajan tai muun valtuutetun henkilön läsnä ollessa.

Alaikäisen kansalaisen ei tarvitse antaa vakuutusta. Vakuutuksen antaminen tai sen seremoniallinen muoto ei vaikuta asianmukaisesti myönnetyn kansalaisuuden pätevyyteen, jollei laissa myöhemmin toisin säädetä.

V LUKU - Alaikäisten kansalaisuus

16 § Alaikäisen kansalaisuus

Alaikäiselle voidaan myöntää Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuus hänen huoltajansa suostumuksella. Jos alaikäinen kykenee ikänsä ja kehitystasonsa perusteella muodostamaan oman mielipiteensä, myös hänen suostumuksensa on otettava huomioon.

Alaikäisen omaa mielipidettä on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti kunnioitettava perustuslain 69 §:n mukaisesti.

17 § Lapsen etu

Alaikäisen kansalaisuutta koskevassa asiassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Alaikäistä ei saa velvoittaa osallistumaan valtakunnan toimintaan eikä hänelle saa antaa hänen ikäänsä nähden sopimattomia tehtäviä.

18 § Täysi-ikäisyyden saavuttaminen

Alaikäisenä saatu kansalaisuus jatkuu henkilön tullessa täysi-ikäiseksi ilman uutta hakemusta.

Täysi-ikäiseksi tullut henkilö voi halutessaan antaa 13 §:ssä tarkoitetun kansalaisuusvakuutuksen juhlallisessa muodossa.

VI LUKU - Kansalaisen oikeudet

19 § Kansalaisen yleiset oikeudet

Kansalaisella on oikeus:

  1. osallistua valtakunnan yhteiseen toimintaan;
  2. tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti muiden kansalaisten kanssa;
  3. esittää Kuninkaalle, valtakunnanneuvostolle ja valtiopäiville aloitteita, toivomuksia ja mielipiteitä;
  4. saada tietoa valtakunnan julkisesta toiminnasta;
  5. käyttää valtakunnan kansalaisille tarkoitettuja palveluja ja osallistumismahdollisuuksia;
  6. hakea sellaisia valtakunnan virkoja ja tehtäviä, joiden kelpoisuusehdot hän täyttää; sekä
  7. käyttää muita perustuslaissa, laissa ja asetuksissa kansalaiselle annettuja oikeuksia.

20 § Poliittiset oikeudet

Jokaisella Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisella, joka on ennen vaalien järjestämistä saavuttanut täysi-ikäisyyden, on perustuslain 36 §:n mukaisesti äänioikeus valtiopäivien vaaleissa, jollei perustuslain 38 §:stä muuta johdu.

Kansalaisuuden kestolle tai muulle perustuslaissa mainitsemattomalle seikalle ei voida Kuninkaan asetuksella asettaa äänioikeuden ehtoa. Vaalikelpoisuudesta säädetään perustuslain 42 ja 43 §:ssä sekä laissa.

21 § Oikeus hakeutua tehtäviin

Kansalainen voi hakeutua valtakunnan virkoihin, luottamustehtäviin ja muihin tehtäviin niitä koskevien säädösten mukaisesti.

Kansalaisuus ei kuitenkaan anna oikeutta tiettyyn virkaan, arvonimeen, kunniamerkkiin tai muuhun asemaan.

22 § Oikeus mielipiteeseen ja arvosteluun

Kansalaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä valtakunnan toiminnasta sekä arvostella Kuningasta, valtakunnanneuvostoa, valtiopäiviä ja muita valtakunnan toimielimiä perustuslain 75 §:ssä turvatun sananvapauden mukaisesti.

Asiallista tai kriittistä arvostelua, poliittista erimielisyyttä, uskonnollista tai muuta vakaumusta taikka muutoksen vaatimista valtakunnan laillisin keinoin ei pidetä epälojaalina toimintana.

VII LUKU - Kansalaisen velvollisuudet

23 § Perustuslain ja säädösten noudattaminen

Kansalaisen tulee valtakunnan toimintaan osallistuessaan noudattaa perustuslakia, lakeja ja muita asianmukaisesti annettuja säädöksiä.

24 § Muiden kunnioittaminen

Kansalaisen tulee kunnioittaa muiden kansalaisten ihmisarvoa, oikeuksia, vakaumusta ja turvallisuutta.

Valtakunnan toiminnassa ei hyväksytä väkivaltaa, uhkailua, vainoa tai muuta vakavasti toisten oikeuksia loukkaavaa menettelyä. Mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista säädetään lailla.

25 § Yhteisen hyvän edistäminen

Kansalaista rohkaistaan mahdollisuuksiensa, kykyjensä ja elämäntilanteensa mukaisesti osallistumaan valtakunnan yhteiseen toimintaan ja edistämään sen tarkoitusta.

Kansalaisella ei ole yleistä työ-, palvelus- tai osallistumisvelvollisuutta.

Kansalaisuuden säilyminen ei riipu henkilön aktiivisuuden määrästä.

26 § Taloudelliset velvollisuudet

Kansalaisuuteen ei sellaisenaan liity veroa, jäsenmaksua tai muuta pakollista taloudellista velvollisuutta.

Veroista, tulleista ja muista julkisista maksuista päättävät valtiopäivät perustuslain 51 §:n mukaisesti. Kansalaisuuteen mahdollisesti liitettävästä muusta pakollisesta taloudellisesta velvollisuudesta on säädettävä lailla.

VIII LUKU - Kansalaisuustodistus ja kansalaisnumero

27 § Kansalaisuustodistus

Kansalaisuuden saaneelle voidaan antaa Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuustodistus.

Todistukseen merkitään ainakin:

  1. kansalaisen nimi;
  2. kansalaisnumero, jos sellainen on annettu;
  3. kansalaisuuden myöntämispäivä; sekä
  4. kansalaisuuden myöntäneet valtiopäivät tai perustamisvaiheen aikana Kuningas.

Kansalaisuustodistus on valtakunnan sisäinen todistus kansalaisasemasta. Se ei ole passi eikä kansainvälisessä oikeudessa tarkoitettu matkustus- tai henkilöllisyysasiakirja.

28 § Kansalaisnumero

Kansalaiselle voidaan valtakunnan sisäistä asiakirjahallintoa varten antaa yksilöllinen kansalaisnumero.

Kansalaisnumero ei ole henkilötunnus eikä kansainvälisesti tunnustettu henkilöllisyystunniste. Sama numero säilytetään mahdollisuuksien mukaan henkilöllä hänen kansalaisuutensa ajan eikä vapautunutta numeroa anneta toiselle henkilölle.

Kansalaisnumeron teknisestä muodosta voidaan perustamisvaiheessa antaa hallinnollinen määräys. Sen pysyvästä käytöstä henkilörekisterissä säädetään lailla.

IX LUKU - Kansalaisuustiedot ja perustamisvaiheen kansalaisluettelo

29 § Henkilörekisteriä koskeva lakivaraus

Perustuslain 37 §:n mukaan henkilörekisterin ylläpidosta säädetään lailla. Tällä asetuksella ei perusteta pysyvää kansalaisrekisteriä.

Valtiopäivien on säädettävä kansalaisrekisterin tarkoituksesta, tietosisällöstä, ylläpidosta, tietojen luovuttamisesta ja henkilötietojen suojasta lailla.

30 § Perustamisvaiheen kansalaisluettelo

Siihen saakka, kunnes kansalaisrekisteristä on säädetty lailla, perustamisvaiheen välttämätöntä hallintoa varten voidaan pitää tilapäistä kansalaisluetteloa. Luetteloon merkitään vain kansalaisaseman osoittamiseksi välttämättömät tiedot:

  1. kansalaisnumero, jos sellainen on annettu;
  2. kansalaisen nimi;
  3. kansalaisuuden myöntämispäivä;
  4. kansalaisuuspäätöksen tunnus;
  5. päätöksen tehnyt toimielin tai perustamisvaiheessa Kuningas;
  6. kansalaisuuden mahdollinen päättymispäivä ja sen peruste; sekä
  7. muu yksittäinen tieto vain, jos se on kansalaisaseman oikeudelliseksi osoittamiseksi välttämätön.

Luetteloon ei merkitä uskontoa, vakaumusta, terveydentilaa tai muuta arkaluonteista tietoa, ellei tällaisen tiedon käsittelylle ole nimenomaista laillista perustetta.

Tilapäistä kansalaisluetteloa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kansalaisaseman hallinnolliseen toteamiseen ja perustuslaillisten kansalaisoikeuksien toteuttamiseen.

31 § Luettelon ylläpito ja säilyttäminen

Perustamisvaiheen kansalaisluetteloa ylläpitää Kuningas tai hänen määräämänsä taho A0-2026:ssa säädetyn perustamisvaiheen väliaikaisjärjestelyn puitteissa.

Valtiopäivien ja perustamisvaiheessa Kuninkaan kansalaisuutta koskevat päätökset dokumentoidaan viipymättä ja säilytetään Valtakunnan arkistossa.

Kun kansalaisrekisteristä on säädetty lailla, tilapäisen luettelon tiedot siirretään laissa säädetyin tavoin toimivaltaiselle rekisterinpitäjälle tai arkistoidaan, eikä tilapäistä luetteloa tämän jälkeen ylläpidetä.

32 § Tietojen suoja ja tarkastaminen

Kansalaisuutta koskevien henkilötietojen julkisuus määräytyy perustuslain 73 ja 75 §:n sekä lain mukaan. Pelkkä tähän asetukseen perustuva luettelomerkintä ei tee henkilön yksityisiä tietoja julkisiksi.

Yhteystietoja, tarkkaa syntymäaikaa ja muita yksityiselämän suojaan kuuluvia tietoja ei julkaista ilman asianmukaista oikeusperustaa tai asianomaisen suostumusta.

Henkilöllä on oikeus saada tieto itseään koskevista kansalaisuustiedoista ja pyytää virheellisen tiedon oikaisua. Oikeusturvasta säädetään lisäksi perustuslain 81 §:ssä ja laissa.

X LUKU - Kansalaisuudesta luopuminen

33 § Oikeus luopua kansalaisuudesta

Kansalaisella on oikeus milloin tahansa luopua Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuudesta.

Luopuminen tehdään kirjallisella ilmoituksella toimivaltaiselle viranomaiselle tai perustamisvaiheessa Kuninkaalle. Ilmoitus dokumentoidaan kansalaisuuspäätösten yhteydessä.

Ketään ei saa velvoittaa perustelemaan päätöstään luopua kansalaisuudesta.

34 § Luopumisen voimaantulo

Kansalaisuus lakkaa, kun luopumisilmoitus on vastaanotettu, jollei henkilö ole ilmoittanut myöhempää päivää.

Kansalaisuuden päättymisestä annetaan henkilölle vahvistus.

Kansalaisuudesta vapaaehtoinen luopuminen ei edellytä valtiopäivien päätöstä.

XI LUKU - Kansalaisuuden peruuttaminen ja oikeusturva

35 § Peruuttamisen poikkeuksellisuus

Vastoin henkilön tahtoa tapahtuva kansalaisuuden peruuttaminen on poikkeuksellinen puuttuminen henkilön oikeusasemaan.

Perustamisvaiheen jälkeen kansalaisuuden peruuttamisen perusteista, toimivallasta ja menettelystä on säädettävä lailla. Tämä asetus ei itsessään anna valtiopäiville tai muulle toimielimelle yleistä pysyvää toimivaltaa peruuttaa kansalaisuutta.

36 § Petoksella saatu kansalaisuus

Perustamisvaiheessa Kuninkaan myöntämä kansalaisuus voidaan poikkeuksellisesti peruuttaa, jos se on saatu antamalla tietoisesti olennaisesti väärää tietoa, salaamalla ratkaiseva seikka tai muulla vilpillisellä tavalla.

Peruuttaminen edellyttää, että kansalaisuutta ei olisi oikeiden tietojen perusteella myönnetty. Pelkkä myöhemmin muuttunut mielipide, vakaumus, elämäntilanne tai osallistumisen määrä ei ole peruuttamisperuste.

37 § Myöhempään toimintaan perustuva kansalaisuuden menettäminen

Kansalaisuutta ei voida tämän asetuksen nojalla peruuttaa henkilön kansalaisuuden myöntämisen jälkeisen toiminnan perusteella.

  1. Jos valtiopäivät katsovat kansalaisuuden vastentahtoisen menettämisen olevan poikkeuksellisissa tilanteissa tarpeen, perusteista ja menettelystä on säädettävä lailla perustuslain perusoikeudet ja oikeusturva huomioon ottaen.
  2. Tällainen laki ei saa sallia kansalaisuuden menettämistä pelkän poliittisen mielipiteen, uskonnollisen tai muun vakaumuksen, Kuninkaan tai hallinnon arvostelemisen taikka valtakunnan toimintaan osallistumattomuuden perusteella.
  3. Kansalaisuuden menettämistä ei myöskään voida käyttää rangaistuksena teosta, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty asianmukaisen seuraamuksen perusteeksi.
  4. Perustuslain 69, 71, 74, 75 ja 81 §:n vaatimuksia on noudatettava kaikessa kansalaisuuden menettämistä koskevassa sääntelyssä ja päätöksenteossa.

Kansalaisuutta ei saa peruuttaa eikä sen oikeusvaikutuksia rajoittaa asetukseen perustuvana seuraamuksena mielipiteestä, vakaumuksesta tai laillisesta arvostelusta.

38 § Kuuleminen

Ennen kansalaisuuden peruuttamista henkilölle on annettava tieto häntä koskevista väitteistä ja selvityksestä sekä todellinen mahdollisuus tulla kuulluksi.

Päätöksen tulee perustua todettavissa oleviin seikkoihin, olla kirjallinen ja yksityiskohtaisesti perusteltu. Päätöksen lainmukaisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi perustuslain 63 ja 81 §:n mukaisesti.

39 § Peruuttamisesta päättäminen perustamisvaiheessa

Siihen saakka, kunnes valtiopäivät ovat kokoontuneet ja kansalaisuuden menettämisestä on säädetty lailla, perustamisvaiheessa Kuninkaan myöntämän kansalaisuuden 36 §:ssä tarkoitetusta petosperusteisesta peruuttamisesta päättää Kuningas.

Kuninkaan päätös on tehtävä kirjallisesti ja perusteltava yksityiskohtaisesti. Päätöksessä on mainittava oikeus saattaa sen lainmukaisuus tuomioistuimen tutkittavaksi.

Peruuttamispäätös arkistoidaan ja siitä tehdään merkintä perustamisvaiheen kansalaisluetteloon.

XII LUKU - Kansalaisuuden uudelleen myöntäminen

40 § Uusi hakemus

Kansalaisuudestaan vapaaehtoisesti luopunut henkilö voi myöhemmin hakea kansalaisuutta uudelleen.

Aikaisempi vapaaehtoinen luopuminen ei sellaisenaan ole este kansalaisuuden uudelleen myöntämiselle.

41 § Peruutetun kansalaisuuden uudelleen myöntäminen

Henkilö, jonka kansalaisuus on päättynyt 36 §:ssä tarkoitetun peruuttamisen tai myöhemmin laissa säädetyn menettelyn perusteella, voi myöhemmin hakea kansalaisuutta uudelleen.

Asiaa ratkaistaessa otetaan huomioon peruuttamisen peruste, siitä kulunut aika, henkilön myöhempi toiminta sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

Kansalaisuuden uudelleen myöntämisestä päättävät valtiopäivät perustuslain 51 §:n mukaisesti, jollei perustamisvaiheen poikkeussäännöksistä muuta johdu.

XIII LUKU - Kansalaisuus ja muut valtakunnalliset asemat

42 § Kansalaisuus ja aatelisarvo

Aatelisarvon myöntäminen ei automaattisesti anna Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuutta. Kansalaisuus myönnetään erillisessä perustuslain ja tämän asetuksen mukaisessa menettelyssä.

Kansalaisuus ei myöskään anna oikeutta aatelisarvoon.

43 § Kansalaisuus ja kuninkaallinen perhe

Kuninkaalliseen perheeseen kuuluminen ei itsessään anna Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuutta.

Kuninkaallisen perheen jäsenelle voidaan hänen suostumuksellaan myöntää kansalaisuus samassa perustuslain mukaisessa menettelyssä kuin muullekin henkilölle; perustamisvaiheessa sovelletaan XIV lukua.

Kuninkaallisen perheen jäsenen kansalaisuus tai kansalaisuuden puuttuminen ei sellaisenaan muuta hänen kuninkaallista tai dynastista asemaansa.

44 § Kansalaisuus ja valtakunnan virat

Kansalaisuus voidaan määrätä julkisen viran kelpoisuusehdoksi laissa tai perustuslain nojalla annetussa virkaa koskevassa säädöksessä, jos viran luonne sitä hyväksyttävästi edellyttää.

Kuningas voi erityisestä syystä nimittää myös muun henkilön sellaiseen asiantuntija-, neuvonantaja-, kirkolliseen tai hovitehtävään, johon kansalaisuutta ei ole erikseen säädetty pakolliseksi.

XIV LUKU - Perustamisvaiheen erityissäännökset

45 § Kansalaisuuden myöntäminen ennen valtiopäivien muodostamista

Siihen saakka, kunnes perustuslaissa tarkoitetut valtiopäivät on asianmukaisesti muodostettu ja ne ovat kokoontuneet ensimmäiseen istuntoonsa, valtiopäiville perustuslain 51 §:ssä kuuluvaa kansalaisuuden myöntämistä koskevaa toimivaltaa käyttää perustamisvaiheen välttämättömänä poikkeusjärjestelynä Kuningas A0-2026:n mukaisesti.

Kuningas voi perustamisvaiheen aikana myöntää kansalaisuuden henkilölle, joka täyttää tämän asetuksen mukaiset kansalaisuuden edellytykset.

Kansalaisuudesta annetaan kirjallinen ja perusteltu kuninkaallinen päätös. Päätös dokumentoidaan ja merkitään 50 §:ssä tarkoitettuun luetteloon.

46 § Perustamisvaiheessa myönnetyn kansalaisuuden asema

Kuninkaan 45 §:n nojalla myöntämä kansalaisuus on pysyvä ja oikeusvaikutuksiltaan samanlainen kuin valtiopäivien myöntämä kansalaisuus.

Valtiopäivien muodostaminen ei edellytä perustamisvaiheen aikana myönnettyjen kansalaisuuksien myöhempää vahvistamista tai uudelleen käsittelemistä.

Valtiopäivät eivät voi peruuttaa tällaista kansalaisuutta pelkästään sillä perusteella, että sen on myöntänyt Kuningas asianmukaisen perustamisvaiheen poikkeusjärjestelyn nojalla.

47 § Toimivallan siirtyminen valtiopäiville

Kun valtiopäivät ovat asianmukaisesti muodostettu ja kokoontuneet ensimmäiseen istuntoonsa, Kuninkaan 45 §:ssä tarkoitettu oikeus myöntää kansalaisuuksia päättyy automaattisesti.

Tämän jälkeen kansalaisuuden myöntämisestä päättävät yksinomaan valtiopäivät.

Kuninkaan käsiteltävänä toimivallan siirtymishetkellä olevat ratkaisemattomat kansalaisuushakemukset siirretään valtiopäivien käsiteltäviksi.

Valtiopäiville annetaan niiden ensimmäisessä istunnossa tiedoksi luettelo Kuninkaan perustamisvaiheen aikana myöntämistä kansalaisuuksista.

Tiedoksianto ei ole kansalaisuuksien vahvistamista koskeva menettely.

48 § Ensimmäiset kansalaiset

Valtakunnan perustamisvaiheessa henkilölle, joka on olennaisesti osallistunut valtakunnan perustamiseen tai sen toiminnan käynnistämiseen ja joka ilmaisee halunsa kuulua valtakunnan kansalaisiin, voidaan myöntää kansalaisuus ilman tavanomaista hakemusmenettelyä.

Kansalaisuuden myöntämisestä päättää tällöin Kuningas.

Henkilön tulee ennen kansalaisuuden myöntämistä ilmaista suostumuksensa kansalaisuuteen sekä hyväksyä tämän asetuksen mukainen kansalaisuusasema.

49 § Kansalaisuuden peruuttaminen perustamisvaiheessa

Siihen saakka, kunnes valtiopäivät ovat muodostettu ja kokoontuneet ensimmäiseen istuntoonsa, Kuningas voi käyttää 39 §:ssä tarkoitettua petosperusteista peruuttamistoimivaltaa vain oman perustamisvaiheen kansalaisuuspäätöksensä osalta.

Peruuttamiseen sovelletaan täysimääräisesti 35, 36 ja 38–39 §:n mukaisia perusteita ja menettelyä.

Kuninkaan tekemän peruuttamispäätöksen on oltava kirjallinen ja yksityiskohtaisesti perusteltu, ja päätöksen lainmukaisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.

50 § Kansalaisluettelo perustamisvaiheessa

Perustamisvaiheen aikana 30 §:ssä tarkoitettua tilapäistä kansalaisluetteloa ylläpitää Kuningas tai hänen määräämänsä taho.

Kun kansalaisrekisterin ylläpidosta säädetään lailla, perustamisvaiheen luettelo ja kansalaisuuspäätökset luovutetaan toimivaltaiselle rekisterinpitäjälle tai arkistoidaan lain mukaisesti.

XV LUKU - Erinäiset säännökset

51 § Kansalaisuuspäätösten asiakirjat

Kansalaisuuden myöntämistä, hylkäämistä, luopumista ja peruuttamista koskevat päätökset ja muut olennaiset asiakirjat säilytetään valtakunnan asiakirjahallintoa ja arkistoa koskevien säädösten mukaisesti.

52 § Tarkemmat määräykset

Kuningas voi antaa tarkempia määräyksiä:

  1. kansalaisuuden hakemisesta;
  2. hakemuslomakkeesta;
  3. kansalaisuustodistuksesta;
  4. kansalaisnumeron muodosta;
  5. kansalaisuusvakuutuksen juhlallisesta antamisesta;
  6. perustamisvaiheen kansalaisluettelon teknisestä ylläpidosta; sekä
  7. muista tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista.

Tarkemmilla määräyksillä ei voida siirtää valtiopäiville perustuslaissa kuuluvaa kansalaisuuden myöntämistä koskevaa toimivaltaa, perustaa perustuslain 37 §:ssä tarkoitettua henkilörekisteriä, rajoittaa perusoikeuksia eikä säätää kansalaisuuden menettämisen uusista perusteista.

53 § Suhde perustuslakiin

Jos tämän asetuksen määräys on ristiriidassa perustuslain kanssa, noudatetaan perustuslakia.

Tätä asetusta on tulkittava siten, että valtiopäiville perustuslaissa kuuluva toimivalta, kansalaisuuden vapaaehtoisuus, yhdenvertaisuus, uskonnon- ja omantunnonvapaus, sananvapaus, yksityisyyden suoja ja oikeusturva toteutuvat.

54 § Suhde perustamisvaiheen järjestelyihin

Tämän asetuksen XIV luvun säännöksiä sovelletaan yhdessä valtakunnan perustamisvaiheen järjestelyistä annetun Kuninkaan asetuksen kanssa.

Jos perustamisvaihe päättyy ennen kuin valtiopäivät ovat tosiasiallisesti muodostettu ja kokoontuneet ensimmäiseen istuntoonsa, 45, 46, 48–50 §:ää sovelletaan vain siinä laajuudessa kuin A0-2026:n välttämättömäksi rajattu perustamisvaiheen poikkeusjärjestely sitä edellyttää.

55 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan heti. Siltä osin kuin tällä asetuksella järjestetään julkista hallintoa, sitä sovelletaan perustuslain 17 §:n mukaisesti väliaikaisesti seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen saakka. Valtiopäivien tulee tämän jälkeen säätää kansalaisuuslailla ainakin kansalaisuuden hakemisesta ja myöntämisestä, luopumisesta ja mahdollisesta peruuttamisesta, kansalaisuustodistuksesta ja -numerosta sekä kansalaisrekisteristä ja henkilötietojen suojasta. Ennen lain voimaantuloa asianmukaisesti myönnetyt kansalaisuudet säilyvät voimassa.

Kaiken tämän vakuudeksi ja vahvistukseksi olemme omakätisellä allekirjoituksellamme tämän asetuksen vahvistaneet ja käskeneet siihen Kuninkaallisen sinettimme painettavaksi. Asetus varustetaan lisäksi Jerusalemin kuningaskunnan valtion sinetillä perustuslain 56 §:n mukaisesti.

Annettu 12. elokuuta Armon vuonna 2026 ja hallituskautemme ensimmäisenä vuonna.

Tuomas
Jerusalemin Kuningas