Säädöskokoelma v. 2026

KUNINKAAN ASETUS JERUSALEMIN RISTIN RITARIKUNNAN JA KARITSAN RITARIKUNNAN PERUSTAMISESTA

A16-2026

Annettu Jerusalemin kuningaskunnassa 19. elokuuta 2026.

Perustuslain 23 §:ssä Kuninkaalle säädetyn ritarikuntien jäsenyyksiä koskevan toimivallan nojalla sekä valtakunnan hyväksi tehdyn erityisen ansiokkaan työn, kristillisen palvelun, lähimmäisenrakkauden ja yhteisen hyvän edistämisen tunnustamiseksi perustetaan Jerusalemin kuningaskunnan kunniaritarikunnat ja säädetään Kuninkaan asetuksena seuraavaa:

I LUKU - Ritarikuntien perustaminen

1 § Perustettavat ritarikunnat

Tällä asetuksella perustetaan Jerusalemin kuningaskunnan ensimmäiset kunniaritarikunnat:

1. Jerusalemin ristin ritarikunta; sekä
2. Karitsan ritarikunta.

Molemmat ovat Kruunun alaisia Jerusalemin kuningaskunnan kunniaritarikuntia. Ritarikunnat eivät ole viranomaisia eivätkä niiden toimielimet käytä julkista valtaa, ellei laissa nimenomaisesti toisin säädetä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään Kuninkaasta, sovelletaan perustuslain 4 §:n mukaisesti vastaavasti hallitsevaan Kuningattareen.

2 § Ritarikuntien etusija

Jerusalemin ristin ritarikunta on Jerusalemin kuningaskunnan korkein kunniaritarikunta.

Karitsan ritarikunta seuraa sitä kunniaritarikuntien keskinäisessä etusijajärjestyksessä.

Jos henkilöllä on samanarvoinen kunniamerkki kummastakin ritarikunnasta, Jerusalemin ristin ritarikunnan kunniamerkki on etusijalla.

3 § Suurmestari

Kummankin ritarikunnan suurmestari on Jerusalemin kuningaskunnan hallitseva Kuningas tai Kuningatar.

Suurmestarin arvo kuuluu erottamattomasti hallitsijanvirkaan ja siirtyy välittömästi uudelle hallitsijalle hänen astuessaan valtaan.

Hallitsija käyttää ritarikuntien suurmestarina niiden korkeimpia tunnuksia.

II LUKU - Jerusalemin ristin ritarikunta

4 § Ritarikunnan asema

Jerusalemin ristin ritarikunta on Jerusalemin kuningaskunnan korkein yleinen ansioritarikunta.

Sen tarkoituksena on antaa tunnustus poikkeuksellisen ansiokkaasta palveluksesta Jerusalemin kuningaskunnalle, Kruunulle ja yhteiselle hyvälle.

5 § Myöntämisperusteet

Jerusalemin ristin ritarikunnan kunniamerkki voidaan myöntää erityisesti:

1. poikkeuksellisesta palveluksesta valtakunnan rakentamisessa ja kehittämisessä;
2. erittäin ansiokkaasta toiminnasta valtakunnan hallinnossa;
3. pitkäaikaisesta ja merkittävästä palveluksesta Kruunulle;
4. huomattavasta historiallisesta, kulttuurisesta, tieteellisestä tai taiteellisesta työstä;
5. valtakunnan kansainvälisten, yhteiskunnallisten tai kulttuuristen suhteiden edistämisestä;
6. huomattavasta toiminnasta valtakunnan yhteisen hyvän puolesta;
7. poikkeuksellisesta henkilökohtaisesta teosta valtakunnan tai sen kansalaisten hyväksi; taikka
8. muusta näihin rinnastettavasta erittäin merkittävästä ansiosta.

Kun myönnettävä kunniamerkki kuuluu 16 §:ssä tarkoitettuun varsinaiseen jäsenluokkaan, ansion tulee samalla muodostaa perustuslain 23 §:ssä tarkoitettu valtion hyväksi tehty teko tai palvelus.

6 § Ritarikunnan ihanne

Jerusalemin ristin ritarikunta edustaa erityisesti:

palvelusta, uskollisuutta, vastuuta, oikeudenmukaisuutta ja yhteistä hyvää.

Ritarikunta vaalii ritarillisen palvelun ihannetta rauhanomaisessa ja nykyajan yhteiskuntaan soveltuvassa muodossa.

Ritarikunta ei ole sotilasritarikunta, eikä sen kunniamerkkien myöntäminen perustu ensisijaisesti sotilaallisiin ansioihin.

7 § Ritarikunnan päätunnus

Jerusalemin ristin ritarikunnan päätunnuksena on Jerusalemin risti.

Ritarikunnan kunniamerkkien, rintatähtien, nauhojen ja muiden tunnusten tarkat mallit vahvistetaan erikseen.

8 § Ritarikunnan tunnuslause

Jerusalemin ristin ritarikunnan virallinen tunnuslause on:

FIDELITATE ET SERVITIO

Uskollisuudella ja palveluksella.

Tunnuslause ilmaisee ritarikunnan keskeistä ajatusta siitä, että kunnia perustuu uskolliseen ja vastuulliseen palvelukseen.

III LUKU - Karitsan ritarikunta

9 § Ritarikunnan asema

Karitsan ritarikunta on Jerusalemin kuningaskunnan kristillisen palvelun, lähimmäisenrakkauden, laupeuden, rauhan ja sovinnon ansioritarikunta.

Sen tarkoituksena on antaa tunnustus ihmiselle, joka teoillaan palvelee lähimmäistään, lievittää kärsimystä, puolustaa ihmisarvoa, rakentaa rauhaa tai edistää kristillistä yhteyttä ja valtakunnan hengellistä tarkoitusta.

10 § Karitsan merkitys

Ritarikunnan nimessä tarkoitettu Karitsa on Jumalan Karitsa, Jeesus Kristus.

1. Karitsa kuvaa erityisesti:
2. uhrautuvaa rakkautta;
3. lempeyttä ja nöyryyttä;
4. viattomuutta ja puhtautta;
5. rauhaa;
6. kärsivän rinnalla kulkemista;
7. lunastusta;
8. itsensä antavaa palvelusta; sekä
9. Kristuksen voittoa synnistä ja kuolemasta.

Ritarikunnan karitsasymboli ei kuvaa heikkoutta vaan voimaa, joka ilmenee rakkaudessa, kärsivällisyydessä ja toisten palvelemisessa.

11 § Myöntämisperusteet

Karitsan ritarikunnan kunniamerkki voidaan myöntää erityisesti:

1. merkittävästä kristillisestä palveluksesta;
2. ansiokkaasta kirkollisesta tai hengellisestä työstä;
3. merkittävästä ekumeenisesta toiminnasta;
4. pitkäaikaisesta diakonisesta tai hyväntekeväisyystyöstä;
5. sairaiden, köyhien, yksinäisten, syrjäytyneiden, kärsivien tai muiden apua tarvitsevien palvelemisesta;
6. ihmisarvon ja heikossa asemassa olevien puolustamisesta;
7. rauhan, sovinnon ja anteeksiantamisen edistämisestä;
8. kristittyjen keskinäisen yhteyden vahvistamisesta;
9. Jerusalemin kristillisen ja hengellisen perinnön vaalimisesta;
10. valtakunnan hengellisen elämän merkittävästä tukemisesta;
11. epäitsekkäästä ja uhrautuvasta palveluksesta toisten hyväksi; taikka

1. muusta näihin rinnastettavasta ansiokkaasta elämäntyöstä tai palveluksesta.

Kun myönnettävä kunniamerkki kuuluu 16 §:ssä tarkoitettuun varsinaiseen jäsenluokkaan, ansion tulee samalla muodostaa perustuslain 23 §:ssä tarkoitettu valtion hyväksi tehty teko tai palvelus. Ansioristi ja ansiomitali eivät sellaisinaan muodosta ritarikunnan jäsenyyttä.

12 § Ritarikunnan ihanne

Karitsan ritarikunta edustaa erityisesti:

uskoa, rakkautta, laupeutta, nöyryyttä, rauhaa ja palvelusta.

Ritarikunnan ihanteena on kristillinen käsitys suuruudesta, jossa korkein kunnia ei ilmene vallassa vaan siinä, että ihminen antaa lahjansa ja voimansa toisten hyväksi.

Ritarikunnan jäsenyys tai kunniamerkin saaminen ei anna kirkollista virkaa eikä hengellistä määräysvaltaa.

13 § Ritarikunnan päätunnus

Karitsan ritarikunnan päätunnuksena on Agnus Dei, Jumalan Karitsa.

Tunnuksessa Karitsa voidaan esittää sädekehällä varustettuna ja kantamassa ristivartta, johon on kiinnitetty voitonlippu.

Ristivarsi kuvaa Kristuksen ristiä ja itsensä antavaa rakkautta.

Voitonlippu kuvaa Kristuksen ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta.

Sädekehä ilmaisee Karitsan pyhyyttä ja hänen olevan Kristuksen symboli.

Ritarikunnan kunniamerkkien, rintatähtien, nauhojen ja muiden tunnusten tarkat taiteelliset mallit vahvistetaan erikseen.

14 § Ritarikunnan tunnuslause

Karitsan ritarikunnan virallinen tunnuslause on:

SPES NON CONFUNDIT

Toivo ei petä.

Tunnuslause ilmaisee Karitsan ritarikunnan kristillistä toivoa ja luottamusta siihen, ettei Jumalaan asetettu toivo petä.

Tunnuslause muistuttaa ritarikunnan jäseniä siitä, että palveluksen, rakkauden, laupeuden ja sovinnon työ perustuu toivoon, joka kestää myös vaikeuksissa.

IV LUKU - Arvoluokat ja ansiomerkit

15 § Arvoluokat

Kummassakin ritarikunnassa ovat seuraavat arvoluokat ja ansiomerkit korkeimmasta alimpaan:

1. suurristi;
2. I luokan komentajamerkki;
3. komentajamerkki;
4. I luokan ritarimerkki;
5. ritarimerkki;
6. ansioristi;
7. ansiomitali.

16 § Varsinaiset jäsenluokat

Ritarikunnan varsinaisia jäsenluokkia ovat:

1. suurristi;
2. I luokan komentajamerkki;
3. komentajamerkki;
4. I luokan ritarimerkki; sekä
5. ritarimerkki.

Näihin luokkiin nimitetty henkilö on kyseisen ritarikunnan jäsen.

17 § Ansioristi

Ansioristi on ritarikunnan yhteydessä myönnettävä kunniamerkki ansiokkaasta palveluksesta.

Ansioristin saaja ei pelkästään merkin saamisen perusteella ole ritarikunnan varsinainen jäsen.

18 § Ansiomitali

Ansiomitali on ritarikunnan yhteydessä myönnettävä kunniamerkki tunnustukseksi arvokkaasta palveluksesta, yksittäisestä ansiosta tai sellaisesta työstä, jonka palkitseminen ritarikunnan tunnuksella on perusteltua.

Ansiomitalin saaja ei pelkästään merkin saamisen perusteella ole ritarikunnan varsinainen jäsen.

19 § Arvoluokan määräytyminen

Myönnettävä arvoluokka määräytyy ansioiden laadun, merkittävyyden, keston ja vaikutuksen perusteella.

Ritarikunnan arvoluokkia ei tarvitse saada järjestyksessä.

Henkilölle voidaan hänen ansioitaan vastaavasti myöntää suoraan mikä tahansa arvoluokka.

Suurristi pidätetään poikkeuksellisen merkittäville ansioille.

V LUKU - Kunniamerkkien rakenne

20 § Ritarimerkki

Ritarimerkki muodostaa kummankin ritarikunnan varsinaisen kunniamerkkijärjestelmän perustan.

Ritarikunnan perusmerkkiä käytetään soveltuvin muutoksin myös korkeammissa arvoluokissa.

21 § I luokan ritarimerkki

I luokan ritarimerkki erotetaan tavallisesta ritarimerkistä nauhaan tai merkkiin liitettävällä ruusukkeella, tunnuksella tai muulla vahvistettavalla tavalla.

22 § Komentajamerkki

Komentajamerkkiä kannetaan kaulanauhassa.

23 § I luokan komentajamerkki

I luokan komentajamerkki muodostuu kaulanauhassa kannettavasta komentajamerkistä sekä rintatähdestä.

24 § Suurristi

Suurristi muodostuu leveässä olkanauhassa kannettavasta ritarikunnan merkistä sekä suurristin rintatähdestä.

Suurristi on ritarikunnan korkein näkyvä arvomerkki.

25 § Ansioristi ja ansiomitali

Ansioristiä ja ansiomitalia kannetaan rinnassa niiden omassa nauhassa.

Niiden ulkoasun tulee osoittaa selvästi niiden kuuluminen asianomaiseen ritarikuntaan mutta samalla erottaa ne varsinaisista ritarikuntaluokista.

VI LUKU - Ritarikuntien visuaalinen identiteetti

26 § Jerusalemin ristin ritarikunnan tunnusmaailma

Jerusalemin ristin ritarikunnan kunniamerkkien keskeisenä aiheena käytetään Jerusalemin ristiä.

Tunnusten kokonaisilmeen tulee kuvata ritarikunnan asemaa valtakunnan korkeimpana yleisenä ansioritarikuntana sekä ilmaista arvokkuutta, uskollisuutta, palvelusta ja yhteyttä Kruunuun.

27 § Karitsan ritarikunnan tunnusmaailma

Karitsan ritarikunnan kunniamerkkien keskeisenä aiheena käytetään Agnus Dei -tunnusta.

Tunnusten kokonaisilmeen tulee ilmaista kristillistä arvokkuutta, rauhaa, puhtautta, laupeutta ja uhrautuvaa palvelusta.

Karitsan esittämisessä vältetään tarpeettoman sotilaallista tai väkivaltaista symboliikkaa.

Voitonlippu ilmaisee Kristuksen hengellistä voittoa eikä maallista tai sotilaallista valtaa.

28 § Ritarikuntien erottaminen toisistaan

Ritarikuntien kunniamerkkien värien, nauhojen ja keskeisten symbolien tulee erota toisistaan riittävästi.

Jerusalemin ristin ritarikunnan tunnusmaailmassa korostetaan valtakunnallista, kuninkaallista ja palvelukseen liittyvää luonnetta.

Karitsan ritarikunnan tunnusmaailmassa korostetaan hengellistä, rauhanomaista, laupeuteen ja lähimmäisenpalveluun liittyvää luonnetta.

VII LUKU - Myöntäminen ja jäsenyys

29 § Myöntäminen

Kummankin ritarikunnan kunniamerkit myöntää Kuningas suurmestarina perustuslain 23 §:n ja A15-2026:n mukaisesti.

Myöntämisestä tehdään kuninkaallinen päätös. Varsinaiseen jäsenluokkaan kuuluvan kunniamerkin myöntämisestä annetaan perustuslain 23 §:n mukainen julkinen julistus viipymättä myöntämisen jälkeen. Päätös ja julistus asiakirjoidaan A15-2026:n mukaiseen myöntämisluetteloon. Kun valtakunnanneuvosto on toimintakykyinen, Kuninkaan päätös varmennetaan perustuslain 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla; perustamisvaiheessa sovelletaan A0-2026:n väliaikaisjärjestelyä.

30 § Ritarikunnan jäseneksi ottaminen

Varsinaiseen ritarikuntaluokkaan kuuluvan kunniamerkin myöntäminen merkitsee samalla henkilön ottamista kyseisen ritarikunnan jäseneksi.

Jäsenyys alkaa kunniamerkin myöntämispäivänä eikä sen syntyminen riipu investituurin toimittamisesta. Jäsenyydestä annettava julkinen julistus on jäsenyyden lakisääteinen julkistamistoimi.

31 § Ritarikunnan jäsenen ihanne

Ritarikunnan jäseneltä odotetaan, että hän käyttäytymisellään vaalii ritarikunnan arvoa ja pyrkii edistämään sen tarkoitusta.

Jäsenyys ei muodosta yleistä maksu-, työ- tai osallistumisvelvollisuutta.

32 § Muut kuin valtakunnan kansalaiset

Kummankin ritarikunnan kunniamerkkejä voidaan myöntää myös henkilölle, joka ei ole Jerusalemin kuningaskunnan kansalainen.

Kunniamerkin myöntäminen ei sellaisenaan anna valtakunnan kansalaisuutta.

VIII LUKU - Investituuri ja ritarillinen lupaus

33 § Investituuri

Ritarikunnan jäsen voidaan ottaa ritarikuntaan juhlallisessa investituurissa.

Investituurissa Kuningas tai hänen valtuuttamansa henkilö voi luovuttaa kunniamerkin ja kunniakirjan.

Tilaisuuteen voidaan liittää ritarikunnan tarkoitukseen soveltuva rukous, siunaus ja muu seremoniallinen osa. Uskonnolliseen osaan osallistuminen on vapaaehtoista, eikä ketään velvoiteta osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

34 § Ritarillinen lupaus

Varsinaiseen ritarikuntaluokkaan nimitetty henkilö voidaan kutsua antamaan ritarikunnan tarkoitusta koskeva ritarillinen lupaus.

Lupaus ei ole henkilökohtainen uskollisuudenvala Kuninkaalle.

Ritarillisen lupauksen antaminen on vapaaehtoista eikä sen antamatta jättäminen vaikuta asianmukaisesti myönnettyyn jäsenyyteen tai kunniamerkin oikeudelliseen asemaan.

Jerusalemin ristin ritarikunnan lupauksessa voidaan korostaa uskollista palvelusta, oikeudenmukaisuutta ja yhteistä hyvää.

Karitsan ritarikunnan lupauksessa voidaan korostaa lähimmäisenrakkautta, laupeutta, rauhaa, sovintoa ja kärsivän ihmisen palvelemista.

35 § Kristillinen luonne

Ritarikuntien historiallista ja kristillistä luonnetta voidaan ilmaista niiden seremonioissa, rukouksissa ja symboleissa.

Kunniamerkin myöntämistä ei rajoiteta kristittyihin, jos palkittavan ansiot muutoin vastaavat asianomaisen ritarikunnan tarkoitusta. Ritarikunnan kristillinen luonne ei rajoita perustuslain 16 ja 74 §:ssä turvattua uskonnon ja omantunnon vapautta eikä uskonnollisten yhteisöjen tasapuolista kohtelua.

IX LUKU - Ritarikuntien hallinto

36 § Suurmestarin toimivalta

Kuningas käyttää suurmestarina ylintä päätösvaltaa kummankin ritarikunnan sisäisissä kunnia-, jäsenyys- ja järjestysasioissa.

Suurmestarin toimivalta ei itsessään anna ritarikunnalle, sen toimihenkilölle tai jäsenelle julkista valtaa ritarikunnan ulkopuolisissa asioissa.

37 § Ritarikunnan kansleri

Kuningas voi nimittää kummallekin ritarikunnalle kanslerin.

Kansleri avustaa suurmestaria erityisesti:

1. kunniamerkkiesitysten valmistelussa;
2. A15-2026:ssa tarkoitetun myöntämisluettelon ja jäsenyyksiä koskevien asiakirjojen teknisessä ylläpidossa;
3. investituurien järjestämisessä;
4. ritarikunnan toiminnan suunnittelussa; sekä
5. ritarikunnan tunnusten ja perinteiden vaalimisessa.

Sama henkilö voi toimia kummankin ritarikunnan kanslerina.

38 § Kapituli

Kuningas voi toiminnan laajentuessa asettaa ritarikunnalle kapitulin.

Kapituli toimii suurmestarin neuvoa-antavana toimielimenä.

Kapituli voi käsitellä muun muassa kunniamerkkiesityksiä, ritarikunnan toimintaa, tunnuksia ja perinteitä.

Kapitulin lausunto ei sido suurmestaria. Kapituli on ritarikunnan sisäinen neuvoa-antava toimielin eikä käytä julkista valtaa.

X LUKU - Etusijajärjestys

39 § Ritarikuntien keskinäinen etusija

Jerusalemin kuningaskunnan kunniaritarikuntien keskinäinen etusijajärjestys on:

1. Jerusalemin ristin ritarikunta;
2. Karitsan ritarikunta.

Myöhemmin perustettavan ritarikunnan asema etusijajärjestyksessä määrätään sen perustamisasetuksessa.

40 § Arvoluokkien etusija

Saman ritarikunnan arvoluokkien etusija määräytyy 15 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Eri ritarikuntien saman arvoluokan kunniamerkeistä ylempään ritarikuntaan kuuluva kunniamerkki on etusijalla.

XI LUKU - Ritarikuntien tunnukset

41 § Viralliset mallit

Kuningas vahvistaa kummankin ritarikunnan:

1. ritarimerkin;
2. ansioristin;
3. ansiomitalin;
4. rintatähdet;
5. nauhat;
6. pienoismerkit;
7. mahdolliset kaulusketjut; sekä
8. muut viralliset tunnukset.

Vahvistetut mallikuvat ja tekniset kuvaukset talletetaan Valtakunnan arkistoon.

42 § Suurmestarin tunnukset

Kummallekin ritarikunnalle voidaan vahvistaa suurmestarin erityinen ketju, tähti tai muu tunnus.

Suurmestarin viralliset tunnukset kuuluvat Kruunulle valtiosääntöisessä merkityksessä ja niitä hoidetaan valtakunnan omaisuutena. Ne siirtyvät hallitsijan vaihtuessa uuden hallitsijan käyttöön.

43 § Ritarikuntien sinetit

Kummallekin ritarikunnalle voidaan vahvistaa oma sinetti.

Ritarikunnan sinetti ei ole Valtakunnan suuri sinetti eikä Kuninkaallinen sinetti.

XII LUKU - Ritarikuntien perinteet

44 § Viralliset tunnuslauseet

Jerusalemin ristin ritarikunnan virallinen tunnuslause on:

FIDELITATE ET SERVITIO
Uskollisuudella ja palveluksella.

Karitsan ritarikunnan virallinen tunnuslause on:

SPES NON CONFUNDIT
Toivo ei petä.

Tunnuslauseita voidaan käyttää ritarikuntien kunniamerkeissä, sineteissä, kunniakirjoissa, lipuissa ja muissa virallisissa tunnuksissa.

45 § Juhlapäivät

Kuningas voi vahvistaa kummallekin ritarikunnalle oman juhlapäivän.

Ritarikunnan juhlapäivänä voidaan järjestää jumalanpalvelus, investituuri, kokoontuminen tai muu sen tarkoitukseen soveltuva tilaisuus.

46 § Ritarikuntien säännöt

Kuningas voi vahvistaa kummallekin ritarikunnalle erilliset säännöt, joissa määrätään tarkemmin:

1. ritarikunnan tarkoituksesta;
2. jäsenyydestä;
3. hallinnosta;
4. investituurista;
5. ritarillisesta lupauksesta;
6. kunniamerkkien käyttämisestä;
7. tunnuksista;
8. juhlapäivistä; sekä
9. muista ritarikunnan sisäisistä asioista.

Ritarikunnan säännöillä ei voida perustaa perustuslain 37 §:ssä tarkoitettua henkilörekisteriä, luoda julkista toimivaltaa, rajoittaa perusoikeuksia ilman lakiin perustuvaa oikeutta eikä poiketa perustuslain 23 §:n jäsenyyden julkista julistusta koskevasta velvollisuudesta.

XIII LUKU - Erinäiset säännökset

47 § Suhde yleiseen kunniamerkkiasetukseen

Näihin ritarikuntiin sovelletaan lisäksi Kuninkaan asetusta A15-2026 kunniamerkeistä ja kuninkaallisista kunnianosoituksista.

Jos tämän asetuksen ja A15-2026:n välillä on erityistä ritarikuntaa koskeva ero, noudatetaan tämän asetuksen erityissäännöstä, jollei perustuslaista tai A15-2026:n perustuslain täytäntöönpanoa koskevasta pakottavasta säännöksestä muuta johdu.

48 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan heti.

Ritarikuntien jäsenyyksiä koskeva Kuninkaan toimivalta perustuu perustuslain 23 §:ään. Jäsenyyksien myöntämisessä ja julkistamisessa, henkilötietojen käsittelyssä sekä myöntämisasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan lisäksi perustuslakia, A15-2026:ta ja lakia.

Kaiken tämän vakuudeksi ja vahvistukseksi olemme omakätisellä allekirjoituksellamme tämän asetuksen vahvistaneet ja käskeneet siihen Kuninkaallisen sinettimme painettavaksi.

Annettu 19. elokuuta Armon vuonna 2026 ja hallituskautemme ensimmäisenä vuonna.

Tuomas
Jerusalemin Kuningas