%%JOTOC_TITLE%%
KUNINKAAN ASETUS JERUSALEMIN KUNINGASKUNNAN RAHAYKSIKÖISTÄ JA RAHAJÄRJESTELMÄSTÄ
A18-2026
Annettu Jerusalemin kuningaskunnassa 24. elokuuta 2026
Jerusalemin kuningaskunnan rahajärjestelmän perustamiseksi, valtakunnan rahayksiköiden vahvistamiseksi sekä valtakunnan kirjanpidossa ja toiminnassa käytettävän rahan oikeudellisen aseman järjestämiseksi säädetään perustuslain 4, 17, 19, 30, 51, 56 ja 75 §:n nojalla Kuninkaan asetuksena seuraavaa:
I LUKU - Yleiset säännökset
1 § Asetuksen tarkoitus
Tässä asetuksessa säädetään Jerusalemin kuningaskunnan rahayksiköistä, niiden keskinäisistä suhteista, valtakunnan rahan oikeudellisesta luonteesta, rahamääräisestä kirjanpidosta, rahajärjestelmän hallinnosta sekä perustamisvaiheen väliaikaisista järjestelyistä.
Tällä asetuksella ei vahvisteta kolikoiden tai seteleiden nimellisarvoja, ulkoasua, mittoja, materiaaleja, kuva-aiheita, tekstejä, värejä tai muita fyysisiä ominaisuuksia. Fyysisestä rahasta säädetään erikseen lailla, kun sitä koskevat ratkaisut on tehty.
2 § Valtakunnan rahajärjestelmä
Jerusalemin kuningaskunnalla on oma sisäinen rahajärjestelmä, joka muodostaa osan valtakunnan hallinnollista, taloudellista, kulttuurista ja symbolista järjestystä.
Rahajärjestelmää hoitaa Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammio siten kuin tässä asetuksessa, Aarrekammiosta annetussa asetuksessa sekä muissa säädöksissä määrätään.
3 § Valtakunnan rahan oikeudellinen luonne
Jerusalemin kuningaskunnan raha on valtakunnan sisäinen raha ja laskentayksikkö.
Se ei tämän asetuksen perusteella ole Suomen tai muun kansainvälisesti tunnustetun valtion laillinen maksuväline eikä korvaa euroa tai muuta ulkopuolisen oikeusjärjestyksen mukaista valuuttaa.
Valtakunnan rahan käyttö ei itsessään synnytä oikeutta vaatia ulkopuolista henkilöä, yritystä, yhteisöä tai viranomaista hyväksymään sitä maksuksi.
4 § Sovellettavan ulkopuolisen lain kunnioittaminen
Valtakunnan rahajärjestelmän käytännön toteuttamisessa noudatetaan aina myös sen valtion pakottavaa lainsäädäntöä, jonka alueella toimintaa tosiasiallisesti harjoitetaan.
Tämä asetus ei oikeuta harjoittamaan luvanvaraista pankki-, maksupalvelu-, sijoitus- tai muuta rahoitustoimintaa ilman sovellettavan ulkopuolisen lain edellyttämää toimilupaa tai muuta oikeutta.
II LUKU - Valtakunnan rahayksiköt
5 § Rahayksiköt
Jerusalemin kuningaskunnan rahajärjestelmä muodostuu kolmesta rahayksiköstä:
1. penni;
2. markka;
3. taaleri.
Penni on valtakunnan pienin rahayksikkö.
6 § Penni ja markka
Yksi markka vastaa kahtakymmentä penniä.
1 markka = 20 penniä.
7 § Markka ja taaleri
Yksi taaleri vastaa kahtatoista markkaa.
1 taaleri = 12 markkaa.
8 § Taaleri penneinä
Yksi taaleri vastaa kahtasataa neljääkymmentä penniä.
1 taaleri = 240 penniä.
9 § Rahayksiköiden nimet ja tunnukset
Rahayksiköiden viralliset suomenkieliset nimet ovat penni, markka ja taaleri.
Rahayksiköiden viralliset latinankieliset nimet ovat assarius, denarius ja solidus.
Rahayksiköiden viralliset englanninkieliset nimet ovat penny, mark ja thaler.
III LUKU - Rahan arvoperusta ja ulkoinen arvosuhde
10 § Fiat-rahan periaate
Jerusalemin kuningaskunnan raha on fiat-rahaa. Sen nimellisarvo ja asema valtakunnan sisäisessä rahajärjestelmässä perustuvat valtakunnan omaan sääntelyyn eivätkä fyysisen rahakappaleen mahdolliseen materiaaliarvoon.
11 § Tämän asetuksen suhde ulkoiseen arvoon
Tämä asetus ei itsessään vahvista valtakunnan rahalle vaihtokurssia, lunastusarvoa tai pysyvää sidosta euroon, muuhun valuuttaan, jalometalliin, hyödykkeeseen tai muuhun ulkoiseen arvonmittaan.
Rahayksiköiden 6–8 §:ssä säädetyt keskinäiset suhteet ovat voimassa riippumatta mahdollisesta ulkoisesta arvosuhteesta.
12 § Väliaikainen ulkoinen sidonta perustamisvaiheessa
Valtakunnan perustamisvaiheessa Kuningas voi perustuslain 17 §:n nojalla antaa erillisen väliaikaisen asetuksen, jolla valtakunnan rahan arvo sidotaan euroon tai muuhun ulkoiseen arvonmittaan tai jolla vahvistetaan sitä koskeva laskennallinen muuntosuhde.
Tällainen asetus on väliaikainen seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen asti, jollei sitä kumota aikaisemmin. Pysyvästä ulkoisesta sidonnasta ja sen olennaisista perusteista säädetään lailla.
13 § Lunastusvelvollisuus
Pelkkä ulkoisen arvosuhteen tai muuntosuhteen vahvistaminen ei synnytä valtakunnalle, Aarrekammiolle tai muulle toimielimelle velvollisuutta lunastaa valtakunnan rahaa euroilla, jalometallilla tai muulla omaisuudella.
Mahdollisesta lunastusvelvollisuudesta on säädettävä erikseen lailla.
14 § Arvosuhteen käyttäminen kirjanpidossa
Jos valtakunnan rahalle on voimassa olevalla säädöksellä vahvistettu ulkoinen arvosuhde tai muuntosuhde, sitä käytetään valtion sisäisessä rinnakkaiskirjanpidossa kyseisessä säädöksessä määrätyllä tavalla.
Kirjanpidollinen muunnos ei itsessään muuta ulkopuolisessa valuutassa olevan todellisen maksun oikeudellista luonnetta.
IV LUKU - Rahayksiköt valtakunnan kirjanpidossa
15 § Valtakunnan sisäinen rahakirjanpito
Penni, markka ja taaleri ovat Jerusalemin kuningaskunnan sisäisessä hallinnossa käytettävän rahamääräisen kirjanpidon viralliset rahayksiköt.
Rahamäärä voidaan ilmaista yhdessä tai useammassa näistä yksiköistä.
16 § Laskennallinen perusyksikkö
Rahamäärien tarkassa laskennassa pienimpänä laskennallisena yksikkönä käytetään penniä, jollei asian luonteesta muuta johdu.
Markkoina tai taalereina ilmoitettu määrä voidaan muuntaa penneiksi 6–8 §:ssä säädettyjen suhteiden mukaisesti.
17 § Rinnakkainen eurokirjanpito
Valtakunnan tosiasiallisista tuloista, menoista, varoista ja velvoitteista pidetään tarvittaessa valtakunnan oman rahakirjanpidon rinnalla euromääräistä tai muuta ulkoisen valuutan mukaista kirjanpitoa.
Rinnakkaisen kirjanpidon tarkoituksena on turvata talouden tosiasiallisen arvon, maksujen ja ulkopuolisten velvoitteiden luotettava seuranta.
18 § Ulkopuolisen kirjanpitovelvollisuuden noudattaminen
Jos valtakunnan toimintaan liittyvä oikeushenkilö, yhdistys, yksityishenkilö tai muu taho on Suomen tai muun valtion lain mukaan velvollinen pitämään kirjanpitoa tietyssä valuutassa tai tietyllä tavalla, noudatetaan tätä velvollisuutta.
Valtakunnan oma rahakirjanpito voidaan tällöin pitää rinnakkaisena sisäisenä kirjanpitona.
19 § Kirjanpidon järjestäminen
Valtakunnan keskitetystä kirjanpidosta ja rinnakkaiskirjanpidosta vastaa Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammio Aarrekammiosta annetun asetuksen mukaisesti.
Valtiopäivien talousarvio-, määräraha- ja valvontavaltaa koskevia perustuslain määräyksiä on noudatettava riippumatta siitä, missä rahayksikössä tiedot esitetään.
V LUKU - Fyysinen raha
20 § Fyysisen rahan muodot
Jerusalemin kuningaskunnan fyysistä rahaa voidaan tulevaisuudessa valmistaa kolikoina ja seteleinä sekä, jos lailla niin säädetään, muussa fyysisessä muodossa.
Tällä asetuksella ei perusteta yhtäkään virallista kolikko- tai setelisarjaa eikä vahvisteta yhtäkään fyysisen rahan nimellisarvoa.
21 § Fyysisestä rahasta säädettävä laki
Ennen virallisten kolikoiden tai seteleiden liikkeeseenlaskua on lailla säädettävä ainakin niiden:
1. nimellisarvoista;
2. olennaisista kuva-aiheista ja tunnuksista;
3. keskeisistä teksteistä ja arvomerkinnöistä;
4. mitoista ja olennaisista materiaaliominaisuuksista;
5. rahasarjaan kuulumisesta ja oikeudellisesta asemasta;
6. liikkeeseenlaskun ja käytöstä poistamisen olennaisista perusteista; sekä
7. muista fyysisen rahan tunnistamisen ja oikeudellisen aseman kannalta olennaisista seikoista.
22 § Tekniset ja turvallisuutta koskevat yksityiskohdat
Fyysistä rahaa koskevassa laissa voidaan valtuuttaa Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammion Hallintoneuvosto, Raha- ja varanto-osasto tai Kuninkaallinen rahapaja päättämään sellaisista teknisistä valmistus-, laatu- ja turvallisuusyksityiskohdista, joiden säädöstasoinen julkaiseminen ei ole tarkoituksenmukaista.
Tällainen valtuutus ei saa ulottua rahan nimellisarvon, olennaisen ulkoasun tai muun lailla vahvistettavan perusratkaisun muuttamiseen.
23 § Suunnitelmat ja koerahat
Aarrekammio ja Kuninkaallinen rahapaja voivat ennen fyysistä rahaa koskevan lain antamista valmistella luonnoksia, teknisiä malleja, koelyöntejä, koevedoksia, malliseteleitä, näytekappaleita ja muita suunnittelua palvelevia kappaleita.
Tällainen luonnos tai kappale ei ole Jerusalemin kuningaskunnan virallista rahaa eikä sillä ole nimellisarvoon perustuvaa maksuasemaa, ellei laissa myöhemmin toisin säädetä.
24 § Virallisen mallin säilyttäminen
Kun fyysisestä rahasta on säädetty lailla, sen vahvistetut mallikuvat ja muut pysyvästi säilytettävät tiedot talletetaan Valtakunnan arkistoon.
Turvallisuussyistä salassa pidettävien tietojen julkisuudesta voidaan poiketa vain laissa säädetyllä perusteella perustuslain 75 §:n mukaisesti.
VI LUKU - Rahojen valmistaminen ja Kuninkaallinen rahapaja
25 § Kuninkaallinen rahapaja
Jerusalemin kuningaskunnan fyysisten rahojen valmistamisesta tai valmistuttamisesta vastaa Aarrekammion alainen Kuninkaallinen rahapaja sen jälkeen, kun kyseisestä rahasta on säädetty lailla ja valmistamiseen on asianmukainen toimivalta.
Kuninkaallisen rahapajan asemasta, tehtävistä, organisaatiosta ja valmistusmenettelyistä säädetään erikseen.
26 § Ulkopuolinen valmistaja
Laissa tai sen nojalla voidaan sallia ulkopuolisen valmistajan käyttäminen kolikoiden, seteleiden, materiaalien tai niiden osien valmistuksessa, jos sovellettava ulkopuolinen lainsäädäntö sen sallii.
Ulkopuolisen valmistajan käyttäminen ei itsessään muuta asianmukaisesti vahvistetun rahan asemaa Jerusalemin kuningaskunnan rahana.
27 § Laadunvalvonta
Kun fyysistä rahaa valmistetaan, Aarrekammio vastaa siitä, että viralliseksi rahaksi hyväksyttävät kappaleet vastaavat laissa vahvistettua mallia ja sen nojalla vahvistettuja teknisiä vaatimuksia.
Valmistusvirheellinen tai kokeellinen kappale ei ole liikkeeseen laskettua rahaa, ellei sitä erikseen sellaiseksi hyväksytä laissa säädetyssä järjestyksessä.
VII LUKU - Liikkeeseenlasku ja rahan käyttö
28 § Liikkeeseenlaskun edellytys
Fyysinen rahakappale tulee Jerusalemin kuningaskunnan viralliseksi liikkeessä olevaksi rahaksi vasta sen jälkeen, kun sen sarjasta ja mallista on säädetty lailla ja liikkeeseenlaskusta on tehty laissa säädetyssä järjestyksessä päätös.
29 § Liikkeeseenlaskupäätös
Fyysistä rahaa koskevassa laissa säädetään, mikä toimielin päättää liikkeeseenlaskusta ja mitä tietoja päätöksessä on vahvistettava.
Liikkeeseenlaskupäätöksellä ei voida muuttaa laissa vahvistettua nimellisarvoa tai olennaista mallia.
30 § Valtakunnan hallinnon rahamäärät
Valtakunnan toimielimet voivat ilmoittaa talousarvioissa, kirjanpidossa, sisäisissä laskelmissa, palkkioissa ja muissa asianmukaisissa yhteyksissä rahamääriä penneinä, markkeina ja taalereina.
Vero, tulli, pakollinen julkinen maksu tai muu vastaava velvollisuus voidaan määrätä vain perustuslain ja lain mukaisella toimivallalla.
31 § Vapaaehtoinen käyttö
Valtakunnan kansalaiset ja muut henkilöt voivat vapaaehtoisesti käyttää Jerusalemin kuningaskunnan rahaa keskinäisessä valtakuntaan liittyvässä toiminnassa.
Tämä asetus ei velvoita yksityistä henkilöä hyväksymään valtakunnan rahaa maksuna ulkopuolisen oikeusjärjestyksen alaisessa liiketoimessa.
32 § Keräily- ja muistokäyttö
Myöhemmin lailla vahvistettuja fyysisiä rahoja voidaan luovuttaa tai myydä myös keräily- ja muistoesineinä, jos niiden liikkeeseenlaskua koskevat säännökset sen sallivat.
Keräilyhinta voi poiketa nimellisarvosta. Nimellisarvo ei itsessään merkitse valtakunnan takaisinostolupausta.
VIII LUKU - Rahajärjestelmän hallinto
33 § Valtiopäivien toimivalta
Valtiopäivien muodostuttua valtakunnan rahajärjestelmän pysyvistä olennaisista perusteista säädetään lailla.
Lailla säädetään erityisesti:
1. rahayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta;
2. rahayksiköiden keskinäisten muuntosuhteiden muuttamisesta;
3. rahan pysyvästä ulkoisesta sidonnasta ja mahdollisesta lunastusvelvollisuudesta;
4. fyysisistä kolikko- ja setelisarjoista ja niiden olennaisista ominaisuuksista;
5. fyysisen rahan liikkeeseenlaskun ja käytöstä poistamisen perusteista; sekä
6. muista rahajärjestelmän pysyvistä periaatteellisesti merkittävistä kysymyksistä.
34 § Kuninkaan ja valtakunnanneuvoston toimeenpanovalta
Kuningas käyttää rahajärjestelmää koskevaa toimeenpanovaltaa perustuslain 4 §:n mukaisesti valtakunnanneuvoston kanssa ja kautta.
Kuninkaan rahajärjestelmää koskevat päätökset varmennetaan perustuslain 30 §:n mukaisesti silloin, kun valtakunnanneuvosto on toimintakykyinen. Perustamisvaiheessa sovelletaan perustamisvaiheen järjestelyistä annettua asetusta.
35 § Aarrekammion toimivalta
Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammio vastaa rahajärjestelmän valmistelusta, seurannasta ja käytännön toimeenpanosta sille säädetyssä laajuudessa.
Aarrekammio ei voi omalla päätöksellään muuttaa 5–8 §:ssä säädettyjä rahayksiköitä tai niiden keskinäisiä suhteita eikä luoda pysyvää ulkoista sidontaa.
36 § Hallintoneuvoston tehtävät rahajärjestelmässä
Aarrekammion Hallintoneuvosto on Aarrekammiosta annetun asetuksen mukaisesti rahatalous-, varanto- ja keskuspankkitoimintojen ylin kollegiaalinen päättävä elin siltä osin kuin toimivalta on säädöksellä annettu Aarrekammiolle.
Hallintoneuvosto käsittelee erityisesti rahajärjestelmän kehittämistä, ulkoista arvosuhdetta koskevia ehdotuksia, liikkeeseenlaskun valmistelua, rahahuollon periaatteita sekä muita sille säädettyjä raha-asioita.
37 § Raha- ja varanto-osasto
Aarrekammion Raha- ja varanto-osasto hoitaa rahajärjestelmän käytännön valmistelu-, seuranta-, laskenta-, varanto- ja toimeenpanotehtäviä Aarrekammiosta annetun asetuksen ja Hallintoneuvoston päätösten mukaisesti.
38 § Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitaja
Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitaja vastaa valtakunnanneuvostossa valtiontalouden, valtion varainhoidon ja rahatalouden hallinnonalasta sekä esittelee toimivaltaansa kuuluvat rahajärjestelmäasiat valtakunnanneuvostossa Aarrekammiosta annetun asetuksen mukaisesti.
IX LUKU - Rahajärjestelmän dokumentointi
39 § Rahajärjestelmäluettelo
Aarrekammio ylläpitää rahajärjestelmän hallinnollista luetteloa, josta voidaan selvittää ainakin:
- voimassa olevat rahayksiköt ja niiden keskinäiset suhteet;
- voimassa olevat ulkoista arvosuhdetta koskevat säädökset;
- fyysistä rahaa koskevat lait ja niiden nojalla tehdyt päätökset;
- liikkeeseenlaskua ja käytöstä poistamista koskevat päätökset;
- viralliset malliviittaukset ja arkistotunnukset; sekä
- muut rahajärjestelmän oikeudellisen ja historiallisen tilan selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
40 § Luettelon oikeudellinen luonne
Rahajärjestelmäluettelo on rahajärjestelmää koskeva hallinnollinen asiakirjakokonaisuus eikä perustuslain 37 §:ssä tarkoitettu henkilörekisteri.
Luetteloon ei kerätä henkilötietoja muutoin kuin siltä osin kuin ne sisältyvät rahajärjestelmää koskeviin virallisiin päätöksiin ja niiden käsittely on asianmukaisesti perusteltua.
41 § Arkistointi ja julkisuus
Rahajärjestelmän oikeudellisesti ja historiallisesti merkittävät päätökset, vahvistetut mallit ja muut pysyvästi säilytettävät tiedot toimitetaan Valtakunnan arkiston säilytysjärjestelmään.
Aarrekammion viranomaisasiakirjojen julkisuuteen sovelletaan perustuslain 75 §:ää ja asiakirjojen julkisuutta koskevaa lakia. Salassapitoa ei voida perustaa pelkällä Aarrekammion sisäisellä määräyksellä.
X LUKU - Jäljennökset ja virallisen rahan asema
42 § Virallisen aseman syntyminen
Luonnos, kuva, jäljennös, mallikappale, koelyönti, koevedos tai muu rahaa muistuttava esine ei ole virallista Jerusalemin kuningaskunnan rahaa, ellei se täytä laissa ja sen nojalla tehdyssä liikkeeseenlaskupäätöksessä asetettuja vaatimuksia.
43 § Jäljennökset
Valtakunnan rahoista voidaan valmistaa kuvia, opetuksellisia jäljennöksiä, näyttelykappaleita ja muita toisintoja, jos niitä ei harhaanjohtavasti esitetä virallisena liikkeeseen laskettuna rahana.
Rahan väärentämisestä, petollisesta jäljentämisestä, rangaistuksista tai muista yksityisen oikeuksia rajoittavista seuraamuksista säädetään tarvittaessa lailla. Tämä asetus ei itsessään perusta rikosoikeudellista vastuuta.
XI LUKU - Perustamisvaiheen erityissäännökset
44 § Rahayksiköiden väliaikainen vahvistaminen
Tällä asetuksella vahvistetaan Jerusalemin kuningaskunnan perustamisvaiheen rahajärjestelmän rahayksiköiksi penni, markka ja taaleri sekä niiden 6–8 §:ssä säädetyt keskinäiset suhteet.
Koska tämä asetus koskee julkista hallintoa ja rahajärjestelmän toimeenpanoa, sitä sovelletaan perustuslain 17 §:n nojalla väliaikaisesti seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen asti siltä osin kuin asia kuuluu lain tasolla pysyvästi järjestettäväksi.
45 § Fyysisen rahasarjan puuttuminen
Tämän asetuksen voimaan tullessa Jerusalemin kuningaskunnalla ei ole tällä asetuksella vahvistettua virallista kolikko- tai setelisarjaa.
Ennen fyysistä rahaa koskevan lain voimaantuloa valmistetut rahat, seteliluonnokset, koelyönnit, koevedokset ja muut vastaavat kappaleet ovat suunnittelu-, koe- tai keräilykappaleita, eivät liikkeeseen laskettua valtakunnan rahaa.
46 § Väliaikainen euromääräinen sidonta
Mahdollinen euroon perustuva väliaikainen arvosidonta tai muuntosuhde annetaan tämän asetuksen ulkopuolella erillisellä Kuninkaan asetuksella.
Tämä asetus ei ennakoi tällaisen sidonnan suuruutta eikä muuta sen väliaikaista luonnetta.
47 § Ensimmäisten valtiopäivien käsittely
Kun ensimmäiset toimintakykyiset valtiopäivät kokoontuvat, rahajärjestelmän pysyvät perusteet saatetaan niiden käsiteltäviksi lakitasoista sääntelyä varten.
Fyysisiä kolikoita ja seteleitä koskeva laki valmistellaan erikseen vasta, kun niiden nimellisarvoista, malleista ja muista olennaisista ominaisuuksista on tehty asianmukainen ratkaisu.
48 § Toimivallan jatkuvuus perustamisvaiheessa
Siihen saakka, kunnes valtakunnanneuvosto ja valtiopäivät kykenevät käyttämään niille perustuslaissa ja myöhemmässä laissa kuuluvaa toimivaltaa, Kuningas voi perustamisvaiheen järjestelyistä annetun asetuksen mukaisesti tehdä vain rahajärjestelmän käynnistämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömät väliaikaiset päätökset.
Tämän pykälän nojalla ei vahvisteta pysyvää fyysistä rahasarjaa eikä sivuuteta 21 §:ssä säädettyä lakivarausta.
XII LUKU - Erinäiset säännökset
49 § Rahan kulttuurinen ja historiallinen luonne
Jerusalemin kuningaskunnan raha on kirjanpidollisen ja taloudellisen tehtävänsä lisäksi osa valtakunnan kulttuurista ja taiteellista identiteettiä.
Fyysisen rahan myöhemmässä suunnittelussa voidaan vaalia valtakunnan historiaa, Jerusalemin perintöä, kristillistä symboliikkaa, luontoa, hyveitä ja muuta valtakunnan identiteettiin kuuluvaa aineistoa perustuslain ja lain rajoissa.
50 § Hallitsijan vaihtuminen
Hallitsijan vaihtuminen ei muuta 5–8 §:ssä säädettyjä rahayksiköitä eikä sellaisenaan tee myöhemmin laillisesti liikkeeseen lasketusta rahasta pätemätöntä.
Rahajärjestelmän muuttamisesta ja fyysisen rahan käytöstä poistamisesta päätetään aina kulloinkin voimassa olevan lain ja muun toimivaltasääntelyn mukaisesti.
51 § Tarkemmat määräykset
Kuningas voi perustamisvaiheessa toimivaltansa rajoissa antaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta tarkempia määräyksiä.
Valtakunnanneuvosto, Aarrekammion Hallintoneuvosto ja Aarrekammio voivat kukin toimivaltansa puitteissa antaa rahajärjestelmän hallinnollista ja teknistä toimeenpanoa koskevia ohjeita.
Tarkemmilla määräyksillä tai ohjeilla ei voida muuttaa rahayksiköiden keskinäisiä suhteita, vahvistaa pysyvää ulkoista sidontaa, perustaa fyysistä rahasarjaa, rajoittaa perusoikeuksia ilman lakiperustaa eikä muutoin ratkaista asiaa, joka tämän asetuksen mukaan kuuluu lailla säädettäväksi.
52 § Suhde Aarrekammioon
Tämän asetuksen täytäntöönpanossa noudatetaan lisäksi Kuninkaan asetusta Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammiosta A17-2026 sekä Kuninkaallisesta rahapajasta ja muista raha-asioista myöhemmin annettavia säädöksiä.
53 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan heti.
Kaiken tämän vakuudeksi ja vahvistukseksi olemme omakätisellä allekirjoituksellamme tämän asetuksen vahvistaneet ja käskeneet siihen Kuninkaallisen sinettimme painettavaksi.
Annettu 24. elokuuta Armon vuonna 2026 ja hallituskautemme ensimmäisenä vuonna.
Tuomas
Jerusalemin Kuningas