Säädöskokoelma v. 2026

KUNINKAAN ASETUS VALTION VIROISTA JA VIRKAMIESTEN NIMITTÄMISESTÄ

A19-2026

Annettu Jerusalemin kuningaskunnassa 25. elokuuta 2026

Valtakunnan hallinnon asianmukaisen, vastuullisen ja jatkuvan toiminnan turvaamiseksi sekä valtion virkojen, virkamiesten nimittämisen ja heidän hallinnollisten velvollisuuksiensa järjestämiseksi säädetään perustuslain 17, 21, 22 ja 28 §:n nojalla Kuninkaan asetuksena seuraavaa:

I LUKU - Yleiset säännökset

1 § Asetuksen tarkoitus

Tässä asetuksessa säädetään Jerusalemin kuningaskunnan valtion viroista, niiden väliaikaisesta hallinnollisesta järjestämisestä, virkamiesten nimittämisestä, hallinnollisista velvollisuuksista ja oikeuksista sekä virkasuhteen päättymiseen liittyvistä menettelyistä siltä osin kuin asiasta ei säädetä perustuslaissa tai laissa.

Asetusta sovellettaessa on otettava huomioon, että julkisen hallinnon pysyvästä järjestämisestä, virkamiesten palvelussuhteen oikeussuojasta ja muista lain alaan kuuluvista kysymyksistä säädetään lailla.

2 § Valtion virka

Valtion viralla tarkoitetaan valtakunnan julkisen hallinnon tehtävää, joka on perustettu perustuslailla tai lailla taikka perustamisvaiheessa väliaikaisesti Kuninkaan asetuksella perustuslain 17 §:n nojalla.

Valtion virka on julkinen palvelutehtävä.

Virkaan nimittäminen antaa viranhaltijalle ainoastaan sen toimivallan, joka hänelle perustuslaissa, laissa tai toimivallan rajoissa annetussa asetuksessa kuuluu.

Virka ei ole viranhaltijan henkilökohtainen omaisuus tai etuoikeus.

3 § Virkamies

Virkamiehellä tarkoitetaan henkilöä, joka on asianmukaisesti nimitetty valtion virkaan.

Virkamiehen toimivalta alkaa nimityspäätöksessä tai virkaa koskevassa säädöksessä määrättynä ajankohtana, kuitenkin vasta sen jälkeen kun perustuslaissa edellytetty virkavala tai laissa säädetty virkalupaus on annettu.

4 § Asetuksen soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan valtakunnan siviilivirkamiehiin ja soveltuvin osin sotilasvirkamiehiin, jollei perustuslaissa, laissa tai erityistä virkaa koskevassa säädöksessä toisin määrätä.

Valtakunnankanslerin ja valtakunnanneuvoston jäsenten ministerintehtävät, valtiosihteerin perustuslaillinen tehtävä sekä valtiopäiväedustajan tehtävä eivät ole tässä asetuksessa tarkoitettuja valtion virkoja, jollei laissa nimenomaisesti toisin säädetä.

Kuninkaallisen hovin hovivirkoihin sovelletaan ensisijaisesti Kuninkaallisesta hovista ja Hovikansliasta annettuja säännöksiä. Hovikappalaisen ja valtakunnankappalaisen asemaan sovelletaan ensisijaisesti niitä koskevia erityissäännöksiä.

Tuomareiden nimittämisestä ja asemasta säädetään perustuslain 64 §:n mukaisesti lailla.

Mitä tässä asetuksessa säädetään Kuninkaasta, sovelletaan vastaavasti hallitsevaan Kuningattareen perustuslain 4 §:n mukaisesti.

II LUKU - Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen

5 § Viran perustaminen

Perustuslaissa tai laissa tarkoitettu pysyvä valtion virka perustetaan perustuslailla tai lailla.

Perustuslain 17 §:n nojalla voidaan Kuninkaan asetuksella perustaa julkisen hallinnon tarpeisiin väliaikainen virka, jota koskevaa sääntelyä noudatetaan vain seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen asti.

Muu viranomainen voi perustaa viran vain, jos oikeus siihen perustuu lakiin tai toimivallan rajoissa annettuun asetukseen.

6 § Virkaa perustettaessa määrättävät asiat

Virkaa perustettaessa määrätään mahdollisuuksien mukaan ainakin:

1. viran nimi;
2. viran tehtävät;
3. viran asema valtakunnan hallinnossa;
4. viranhaltijan toimivalta;
5. nimittävä taho;
6. onko virka perustuslain 21 ja 22 §:ssä tarkoitettu ylempi siviili- tai sotilasvirka;
7. keskeiset, tehtävien kannalta perustellut kelpoisuusvaatimukset; sekä
8. viran pysyvyys, määräaikaisuus tai perustamisvaiheen väliaikaisuus.

7 § Viran lakkauttaminen

Perustuslailla tai lailla perustettu virka voidaan lakkauttaa vain perustuslailla tai lailla. Perustamisvaiheessa Kuninkaan asetuksella perustettu väliaikainen virka voidaan lakkauttaa Kuninkaan asetuksella.

Viran lakkauttaminen ei vaikuta viranhaltijan aikaisemmin toimivaltansa rajoissa tekemien virkatoimien pätevyyteen.

Viran lakkauttamisen vaikutuksista virkamiehen palvelussuhteeseen on noudatettava perustuslain 79 §:ää ja asiasta säädettävää lakia.

8 § Viran muuttaminen

Viran nimeä, tehtäviä, toimivaltaa tai hallinnollista asemaa voidaan muuttaa vain samantasoisella tai ylemmäntasoisella säädöksellä kuin jolla kyseinen seikka on määrätty.

Muutoksella ei voida kiertää perustuslain mukaista nimitysvaltaa, virkamiehen oikeusturvaa tai lain alaan kuuluvaa sääntelyä.

Jos muutos olennaisesti vaikuttaa viranhaltijan oikeuksiin tai velvollisuuksiin, häntä on kuultava perustuslain 81 §:n edellyttämällä tavalla siltä osin kuin asiasta ei laissa toisin säädetä.

III LUKU - Virkojen luonne

9 § Pysyvä ja toistaiseksi täytettävä virka

Pysyvä valtion virka perustuu perustuslakiin tai lakiin. Virka voidaan täyttää toistaiseksi, jollei sitä koskevassa laissa tai nimityspäätöksessä ole määrätty määräaikaiseksi.

Perustamisvaiheessa Kuninkaan asetuksella perustettu virka on kuitenkin valtiosääntöisesti väliaikainen, vaikka siihen tehty nimitys olisi toistaiseksi voimassa.

10 § Määräaikainen virka tai nimitys

Virka tai nimitys voidaan määrätä määräaikaiseksi, jos tehtävän luonne, määräaikainen hanke, sijaisuus, perustamisvaihe tai muu tehtävän hoitamisen kannalta asiallinen syy sitä edellyttää.

Määräaika ja sen peruste ilmoitetaan nimityspäätöksessä. Määräaikainen nimitys päättyy määräajan päättyessä ilman erillistä erottamispäätöstä.

11 § Ylempi siviili- ja sotilasvirkamies

Ylemmäksi siviili- tai sotilasviraksi katsotaan virka, joka on perustuslaissa, laissa tai virkaa perustettaessa nimenomaisesti sellaiseksi määritelty taikka joka tehtäviensä ja asemansa perusteella selvästi kuuluu valtakunnan ylimpään virkamiesjohtoon.

Ylemmän viran luokittelulla ei saa kiertää perustuslain 21, 22 tai 28 §:n mukaista nimitys- ja vapauttamismenettelyä.

Perintöprinssi tai perintöprinsessa ei perustuslain 21 §:n mukaan voi toimia ylemmässä siviilivirkamiehen virassa.

12 § Palkallinen ja palkaton virka

Valtion virka voi olla palkallinen tai palkaton.

Virkamiehen palkasta, palkkiosta, eläkkeestä ja muista taloudellisista etuuksista päätetään lain ja valtiopäivien talousarvio- ja valvontavallan mukaisesti. Valtiopäivillä on perustuslain 51 §:n mukainen oikeus tarkastaa valtion virkamiesten palkat ja eläkkeet ja tehdä niihin tarvittavia muutoksia.

Virkaan nimittäminen ei sellaisenaan synnytä oikeutta tiettyyn palkkaan tai muuhun etuuteen. Palkattomuudesta on ilmoitettava nimitettävälle ennen hänen suostumustaan.

IV LUKU - Kelpoisuus valtion virkaan

13 § Yleiset kelpoisuusperiaatteet

Valtion virkaan nimitettävällä tulee olla tehtävän asianmukaisen hoitamisen edellyttämä:

1. kyky ja sopivuus;
2. osaaminen, koulutus tai kokemus siinä laajuudessa kuin tehtävä sitä edellyttää;
3. luotettavuus silloin, kun se on viran tehtävien kannalta perusteltua; sekä
4. valmius noudattaa virassaan perustuslakia, lakia ja muuta häntä sitovaa oikeutta.

Kelpoisuutta ei saa arvioida sellaisella henkilöön liittyvällä perusteella, jolla ei ole hyväksyttävää ja oikeasuhtaista yhteyttä viran tehtäviin.

14 § Kansalaisuus

Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuus voidaan määrätä tietyn viran kelpoisuusvaatimukseksi, jos perustuslaki tai laki niin säätää taikka perustamisvaiheen väliaikaisessa sääntelyssä viran tehtävien luonne sitä välttämättä edellyttää.

Muutoin henkilöä ei aseteta virkaan nimittämisessä eri asemaan pelkästään sen perusteella, ettei hänellä ole Jerusalemin kuningaskunnan kansalaisuutta.

15 § Erityiset kelpoisuusvaatimukset

Virkaa koskevassa laissa tai toimivallan rajoissa annetussa erityissäädöksessä voidaan määrätä tehtävien kannalta perusteltuja erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, kuten:

1. tietty koulutus tai tutkinto;
2. ammatillinen pätevyys;
3. aikaisempi kokemus;
4. tehtävän kannalta välttämätön kansalaisuusvaatimus;
5. kirkollinen vihkimys silloin, kun tehtävä on luonteeltaan kirkollinen; tai
6. muu objektiivisesti perusteltu vaatimus.

Ikään perustuvasta kelpoisuusvaatimuksesta tai eläkeiästä säädetään lailla. Kelpoisuusvaatimusten on oltava yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisia.

16 § Sopivuuden ja yhdenvertaisuuden arviointi

Virkaan nimitettäessä voidaan arvioida henkilön kokemusta, harkintakykyä, yhteistyökykyä ja muita tehtävän kannalta merkityksellisiä ominaisuuksia.

Arvioinnissa noudatetaan perustuslain 69 §:n yhdenvertaisuusperiaatetta. Uskontoa, vakaumusta, mielipidettä, terveydentilaa, vammaisuutta, ikää, sukupuolta, alkuperää tai muuta henkilöön liittyvää seikkaa ei saa käyttää valintaperusteena ilman viran tehtäviin liittyvää hyväksyttävää ja oikeasuhtaista perustetta.

V LUKU - Virkaan nimittäminen

17 § Nimitysvalta

Valtion virkaan nimittää se taho, jolle nimitysvalta kuuluu perustuslain tai lain nojalla.

Kaikki ylemmät siviili- ja sotilasvirkamiehet valitsee ja nimittää Kuningas perustuslain 21 §:n mukaisesti.

Muun virkamiehen nimitysvalta voidaan järjestää lailla tai perustamisvaiheessa väliaikaisesti Kuninkaan asetuksella, mutta tällä ei voida siirtää pois Kuninkaalle perustuslaissa kuuluvaa nimitysvaltaa.

18 § Suostumus virkaan

Ketään ei nimitetä valtion virkaan vastoin hänen tahtoaan.

Nimitettävältä on saatava suostumus ennen nimityksen tekemistä. Suostumus voidaan antaa kirjallisesti tai muulla luotettavasti todennettavalla tavalla.

19 § Nimitysehdotus ja valtakunnanneuvoston käsittely

Kun valtakunnanneuvosto on toimintakykyinen, kaikkien valtion virkamiesten nimitysehdotukset tekee valtakunnanneuvoston kokouksessa se ministeri, jonka hallinnonalaan virka kuuluu, perustuslain 28 §:n mukaisesti.

Valtakunnanneuvosto käsittelee ehdotuksen ja antaa siitä suosituksensa. Siviilivirkamiehen nimityksessä toimitaan valtakunnanneuvoston suosituksen mukaisesti.

Sotilasvirkamiehen nimityksessä Kuninkaalla on perustuslain 28 §:n mukainen oikeus poiketa valtakunnanneuvoston suosituksesta.

Perustamisvaiheessa, jolloin valtakunnanneuvostoa ei vielä ole muodostettu, noudatetaan A0-2026:ssa ja tämän asetuksen XVII luvussa säädettyä väliaikaisjärjestelyä.

20 § Nimityspäätös

Virkaan nimittämisestä tehdään kirjallinen päätös.

Nimityspäätöksestä tulee ilmetä ainakin:

1. nimitettävän nimi;
2. viran nimi ja oikeusperusta;
3. nimittävä taho;
4. nimityspäivä ja tehtävän alkamispäivä;
5. nimityksen mahdollinen määräaikaisuus ja sen peruste;
6. tieto siitä, onko kyse ylemmästä siviili- tai sotilasvirasta;
7. palkallisuus tai palkattomuus, jos asia on ratkaistu; sekä
8. muut nimityksen oikeudellisen aseman kannalta olennaiset ehdot.

Kuninkaan tekemä nimityspäätös varmennetaan perustuslain 30 §:n mukaisesti, kun valtakunnanneuvosto on toimintakykyinen. Perustamisvaiheessa sovelletaan A0-2026:n väliaikaista varmennusjärjestelyä.

21 § Nimityskirja ja virkaan asettaminen

Valtakunnan ylimpään tai seremoniallisesti merkittävään virkaan nimitetylle voidaan antaa Kuninkaan allekirjoittama nimityskirja ja hänet voidaan asettaa virkaansa juhlallisessa tilaisuudessa.

Nimityskirja ja virkaan asettaminen todistavat ja juhlistavat nimitystä, mutta eivät korvaa perustuslain mukaista nimitysmenettelyä tai virkavalaa.

VI LUKU - Virkavala

22 § Virkavalan antaminen

Ennen valtion virkaan nimittämistä nimitettävän on annettava perustuslain 21 §:ssä tarkoitettu virkavala, jollei laissa ole säädetty virkavakuutuksen tai virkalupauksen antamisesta valan sijasta.

Virkavala annetaan ennen nimityspäätöksen tekemistä. Ilman perustuslain edellyttämää valaa tai laissa säädettyä sitä korvaavaa vakuutusta nimitystä ei saateta loppuun.

23 § Virkavalan muoto

Jollei erityisestä virasta lailla toisin säädetä, virkavala voidaan antaa seuraavassa muodossa:

“Minä N.N. vannon hoitavani minulle uskottavan viran uskollisesti, rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Vannon kuuliaisuutta Jerusalemin kuninkaalle hänen perustuslaillisen asemansa mukaisesti sekä Jerusalemin kuningaskunnan perustuslaille ja laeille. Lupaan käyttää minulle uskottua toimivaltaa vain lain ja yhteisen hyvän mukaisesti sekä täyttää tehtäväni parhaan kykyni ja hyvän omantuntoni mukaan.”

24 § Vakuutuksen antamistapa ja säilyttäminen

Virkavala annetaan Kuninkaalle tai hänen määräämälleen toimivaltaiselle henkilölle. Jos laissa on säädetty valan sijasta annettavasta virkalupauksesta tai -vakuutuksesta, se annetaan laissa säädetyllä tavalla.

Virkavalaa tai sitä korvaavaa vakuutusta koskeva asiakirja säilytetään Valtakunnan arkistossa tai toimitetaan sinne pysyvään säilytykseen.

VII LUKU - Virkamiehen yleiset velvollisuudet

25 § Laillisuus

Virkamiehen tulee noudattaa tehtävässään perustuslakia, lakeja ja toimivallan rajoissa annettuja asetuksia ja määräyksiä.

Virkamies ei saa käyttää toimivaltaa, jota hänelle ei ole asianmukaisesti annettu.

26 § Huolellisuus ja hyvä hallinto

Virkamiehen tulee suorittaa tehtävänsä huolellisesti, asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä sekä edistää toiminnassaan hyvää hallintoa ja valtakunnan yhteistä hyvää.

27 § Puolueettomuus

Virkamiehen tulee kohdella henkilöitä tasapuolisesti ja ratkaista hänen toimivaltaansa kuuluvat asiat asiallisilla ja lainmukaisilla perusteilla.

Virkaa ei saa käyttää henkilökohtaisen, poliittisen, taloudellisen tai muun epäasiallisen edun edistämiseen.

28 § Ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioittaminen

Virkamiehen tulee tehtävässään kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta ja perustuslaillisia oikeuksia.

Julkista valtaa ei saa käyttää nöyryyttämiseen, uhkailuun, kostamiseen tai muuhun perustuslain vastaiseen tarkoitukseen.

29 § Salassapitovelvollisuus

Virkamies ei saa oikeudettomasti ilmaista tietoa, joka on lain nojalla salassa pidettävä tai jonka ilmaiseminen muutoin rikkoisi laissa suojattua yksityisyyttä tai viestinnän luottamuksellisuutta.

Sisäinen ohje tai viranomaisen oma luottamuksellisuusmerkintä ei voi tehdä perustuslain 75 §:n mukaan julkisesta asiakirjasta salaista.

Lakiin perustuva salassapitovelvollisuus jatkuu myös virkasuhteen päättymisen jälkeen.

30 § Valtakunnan omaisuuden ja asiakirjojen hoito

Virkamiehen tulee käsitellä hänen haltuunsa uskottua valtakunnan omaisuutta, asiakirjoja, tunnuksia, tietoja ja varoja huolellisesti ja vain virkatoiminnan edellyttämään tarkoitukseen.

Viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuudessa noudatetaan perustuslain 75 §:ää ja asiasta säädettävää lakia.

Virkasuhteen päättyessä valtakunnan omaisuus ja viralliset asiakirjat luovutetaan asianmukaiselle viranomaiselle.

VIII LUKU - Esteellisyys ja eturistiriidat

31 § Esteellisyys

Virkamies ei saa käsitellä tai ratkaista asiaa, jossa hänen puolueettomuutensa voi perustellusti vaarantua.

Esteellisyys voi syntyä erityisesti, jos:

1. asia koskee virkamiestä itseään;
2. asia koskee hänen läheistään tavalla, josta tälle voi aiheutua erityistä hyötyä tai haittaa;
3. virkamiehellä on asiassa merkittävä taloudellinen tai muu henkilökohtainen etu;
4. virkamies on aikaisemmin toiminut asiassa tavalla, joka vakavasti vaarantaa hänen puolueettomuutensa; tai
5. muu erityinen seikka antaa perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan.

32 § Esteellisyydestä ilmoittaminen

Virkamiehen tulee viipymättä ilmoittaa havaitsemastaan esteellisyydestä.

Esteellisen virkamiehen sijaan asian käsittelee hänen laillinen sijaisensa tai muu toimivaltainen virkamies.

Esteellisyyttä koskeva ratkaisu tehdään toimivaltaisessa viranomaisessa siten kuin laissa tai viranomaisen toimivaltaa koskevassa säädöksessä määrätään.

33 § Sivutoimet ja sidonnaisuudet

Virkamies voi harjoittaa muuta työtä ja toimintaa, jollei se vaaranna hänen puolueettomuuttaan, aiheuta olennaista eturistiriitaa tai estä virkatehtävien asianmukaista hoitamista.

Tehtävien kannalta olennainen sidonnaisuus on ilmoitettava toimivaltaiselle taholle, jos laissa tai virkaa koskevassa säädöksessä niin edellytetään.

Sivutoimen kieltämisellä tai rajoittamisella ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä puuttua perustuslain 79 §:ssä turvattuun oikeuteen työhön ja elinkeinoon.

IX LUKU - Virkamiehen oikeudet ja oikeusturva

34 § Oikeus selkeään tehtävänkuvaan

Virkamiehellä on oikeus saada tieto virkaansa kuuluvista keskeisistä tehtävistä, vastuista ja toimivallasta.

Virkamieheltä ei voida edellyttää sellaisen julkisen toimivallan käyttämistä, jota hänelle ei ole asianmukaisesti annettu.

35 § Oikeus ja velvollisuus toimia lain mukaan

Virkamiehen ei tule noudattaa määräystä, joka on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain tai lain kanssa.

Jos virkamies epäilee määräyksen lainmukaisuutta, hänen tulee viipymättä ilmoittaa asiasta määräyksen antajalle ja tarvittaessa pyytää määräys kirjallisena.

Lainvastaisen määräyksen noudattamisesta kieltäytymistä ei saa käyttää epäasiallisena perusteena virkamiehen aseman heikentämiselle.

36 § Kuuleminen ja muutoksenhaku

Virkamiehen oikeuksia tai velvollisuuksia koskevassa hallintoasiassa turvataan perustuslain 81 §:n mukaisesti oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja saattaa päätöksen lainmukaisuus toimivaltaisen tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi siten kuin laissa säädetään.

Tämä pykälä ei rajoita perustuslain 22 §:ssä Kuninkaalle annettua oikeutta vapauttaa ylempi siviili- tai sotilasvirkamies tehtävästään välittömästi valtakunnanneuvostolta neuvoa kysyttyään.

X LUKU - Viransijaisuus ja usean tehtävän hoitaminen

37 § Viransijainen

Jos viran haltija on tilapäisesti estynyt tai virka on väliaikaisesti täyttämättä, tehtäviä voidaan antaa viransijaisen hoidettaviksi.

Viransijaisen toimivalta määräytyy virkaa koskevan säädöksen ja sijaismääräyksen mukaan. Sijaisuus ei saa laajentaa viran alkuperäistä toimivaltaa.

38 § Sijaisen määrääminen

Viransijaisen määrää se taho, jolle oikeus siihen kuuluu perustuslain, lain tai toimivallan rajoissa annetun erityissäädöksen perusteella.

Ylemmän siviili- tai sotilasviran pitkäaikaisella tai tosiasiallisesti vakinaiseen nimitykseen rinnastuvalla sijaisjärjestelyllä ei saa kiertää perustuslain 21 ja 28 §:n mukaista nimitysmenettelyä.

39 § Useamman viran tai tehtävän hoitaminen

Sama henkilö voi hoitaa useampaa yhteensopivaa valtion virkaa tai tehtävää, jos järjestely ei vaaranna riippumattomuutta, puolueettomuutta, sisäistä valvontaa tai tehtävien asianmukaista hoitoa.

Valtion virkamies ei voi samanaikaisesti toimia valtiopäiväedustajana perustuslain 43 §:n mukaisesti.

Perintöprinssiä tai perintöprinsessaa ei voida määrätä hoitamaan ylempää siviilivirkaa myöskään väliaikaisesti.

40 § Väliaikainen tehtävien hoitaminen

Kiireellisessä ja välttämättömässä tilanteessa voidaan henkilölle antaa tilapäisesti sellaisia virkaan kuuluvia tehtäviä, joiden hoitaminen ei voi odottaa varsinaista nimitystä.

Tilapäisellä tehtävämääräyksellä ei saa kiertää perustuslaillista nimitysmenettelyä eikä antaa henkilölle sellaista itsenäistä julkista toimivaltaa, jonka käyttäminen edellyttää asianmukaista virkanimitystä.

XI LUKU - Virkavapaus ja tilapäinen estyminen

41 § Virkavapaus

Virkamiehelle voidaan hänen pyynnöstään myöntää määräaikainen vapautus virkatehtäviensä hoitamisesta, jos se on viran toiminnan kannalta mahdollista.

Virkavapauden myöntää nimittävä taho tai muu laissa tai erityissäädöksessä siihen toimivaltainen taho.

42 § Tilapäinen työkyvyttömyys tai muu este

Virkamiehen tilapäinen sairaus, elämäntilanne tai muu perusteltu este ei itsessään päätä virkasuhdetta.

Tehtävät voidaan esteen ajaksi antaa lailliselle sijaiselle.

XII LUKU - Hallinnolliset virkavirheet ja turvaamistoimet

43 § Virkavelvollisuuden rikkominen

Hallinnollisena virkavelvollisuuden rikkomisena voidaan pitää virkamiehen tahallista tai vakavasta huolimattomuudesta tapahtuvaa menettelyä, jossa hän esimerkiksi:

1. ylittää toimivaltansa;
2. jättää olennaisen virkavelvollisuutensa täyttämättä;
3. käyttää virkaansa väärin;
4. rikkoo lakiin perustuvan salassapitovelvollisuuden;
5. toimii vakavasti puolueellisesti;
6. väärinkäyttää valtakunnan omaisuutta tai varoja; tai
7. muutoin vakavasti rikkoo virkaansa koskevaa perustuslakia, lakia tai toimivallan rajoissa annettua määräystä.

Tässä pykälässä tarkoitettu hallinnollinen rikkomus ei itsessään ole rikos. Rikosoikeudellisesta vastuusta ja rangaistuksista voidaan perustuslain 71 §:n mukaisesti säätää vain lailla.

44 § Huomautus ja varoitus

Virkamiehelle voidaan hallinnollisena ohjaustoimena antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos hänen menettelynsä on ollut virkavelvollisuuksien vastaista.

Ennen kirjallista varoitusta virkamiestä kuullaan, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta poikkeuksellisesta syystä muuta johdu. Varoitus on perusteltava.

Huomautus tai varoitus ei ole rikosoikeudellinen rangaistus eikä muodosta ilman lakiin perustuvaa muuta perustetta oikeutta päättää virkasuhdetta.

45 § Virantoimituksesta pidättäminen

Virkamies voidaan väliaikaisesti pidättää virantoimituksesta vain, jos se on välttämätöntä asian selvittämiseksi, valtakunnan omaisuuden tai muiden henkilöiden suojaamiseksi taikka vakavan toimintahäiriön estämiseksi.

Pidättäminen on turvaamistoimi, ei rangaistus. Se on määrättävä mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, perusteltava kirjallisesti ja arvioitava uudelleen viipymättä, kun sen peruste muuttuu.

Pidättämisen vaikutuksesta palkkaan tai muihin palvelussuhteen ehtoihin voidaan määrätä vain lain perusteella. Pykälä ei rajoita Kuninkaan perustuslain 22 §:n mukaista toimivaltaa ylempien virkamiesten osalta.

XIII LUKU - Virkasuhteen päättyminen

46 § Virkasuhteen päättymisen perusteet

Virkasuhde voi päättyä:

1. virkamiehen omaan eroon;
2. määräaikaisen nimityksen päättymiseen;
3. ylemmän siviili- tai sotilasvirkamiehen vapauttamiseen perustuslain 22 §:n nojalla;
4. muun virkamiehen vapauttamiseen laissa säädetyllä perusteella;
5. viran lakkauttamiseen laissa säädetyin vaikutuksin; tai
6. viranhaltijan kuolemaan.

47 § Eroaminen

Virkamiehellä on oikeus luopua virastaan kirjallisella ilmoituksella. Ilmoituksessa voidaan ilmoittaa eron toivottu voimaantulopäivä.

Toimivaltainen taho vahvistaa kirjallisesti viran päättymisajankohdan ja järjestää tehtävien asianmukaisen luovutuksen. Menettelyllä ei saa perusteettomasti estää virkamiehen oikeutta luopua tehtävästään.

48 § Virasta vapauttaminen

Kuningas voi perustuslain 22 §:n nojalla vapauttaa ylemmän siviili- tai sotilasvirkamiehen tehtävästään välittömästi ilman oikeuden päätöstä kysyttyään ensin neuvoa valtakunnanneuvostolta.

Muun valtion virkamiehen vastentahtoisen virkasuhteen päättämisen on perustuttava perustuslain 79 §:n edellyttämällä tavalla lakiin. Tämä asetus ei itsessään muodosta tällaista erottamisperustetta.

Valtion virkamiehen eläkeiästä ja siihen perustuvasta virkasuhteen päättymisestä säädetään perustuslain 22 §:n mukaisesti lailla.

49 § Vapauttamispäätös ja oikeusturva

Ylemmän siviili- tai sotilasvirkamiehen vapauttamista koskeva asia käsitellään valtakunnanneuvostossa ennen Kuninkaan päätöstä, ja annettu neuvo merkitään pöytäkirjaan.

Kuninkaan päätös tehdään kirjallisesti ja varmennetaan perustuslain 30 §:n mukaisesti. Perustuslain 22 §:n mukaisen välittömän vapauttamisen edellytyksenä ei ole etukäteinen tuomioistuinkäsittely.

Muun virkamiehen erottamismenettelyssä noudatetaan lakia ja perustuslain 81 §:ssä turvattuja hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeita.

50 § Viran lakkauttamisen vaikutus

Pysyvän viran lakkauttamisen vaikutuksesta virkamiehen palvelussuhteeseen säädetään lailla.

Perustamisvaiheen väliaikaiseen virkaan tehty määräaikainen nimitys voidaan määrätä päättymään viimeistään silloin, kun viran perustanut väliaikainen sääntely lakkaa olemasta voimassa.

Viran lakkauttamista ei saa käyttää keinona kiertää perustuslain 79 §:ssä turvattua suojaa perusteetonta työstä erottamista vastaan.

XIV LUKU - Virka, arvonimet ja kunnianosoitukset

51 § Virka ei anna aatelisarvoa

Valtion virkaan nimittäminen ei sellaisenaan anna aatelisarvoa, kunniamerkkiä tai muuta kuninkaallista kunnianosoitusta.

Ansiokkaasta virkapalveluksesta voidaan myöntää aatelisarvo, ritarikunnan jäsenyys, kunniamerkki tai muu kunnianosoitus niitä koskevien säädösten ja perustuslain 23 §:n mukaisesti.

52 § Virka-arvonimen säilyttäminen

Perustuslain 23 §:n mukaisesti ylempi virkamies saa kunniallisesti jätettyään tehtävänsä pitää virkaansa kuuluneen tittelin tai arvonimen, jollei erityissäädöksessä toisin määrätä.

Tämä oikeus ei koske valtakunnanneuvoston jäseniä eikä valtiosihteereitä.

Entisen virka-arvonimen käyttäminen on seremoniallista eikä anna entiselle viranhaltijalle julkista toimivaltaa, oikeutta käyttää viran tunnuksia tai oikeutta esiintyä viran nykyisenä haltijana.

XV LUKU - Virkaluettelo ja nimitysasiakirjat

53 § Valtion virkaluettelo

Valtakunnan hallinnon rakenteen seuraamiseksi voidaan ylläpitää valtion virkaluetteloa, jossa yksilöidään valtakunnan virat ja niiden oikeudellinen asema.

Virkaluettelo ei ole perustuslain 37 §:ssä tarkoitettu henkilörekisteri, eikä tällä asetuksella perusteta virkamiehiä koskevaa keskitettyä henkilörekisteriä.

54 § Virkaluetteloon merkittävät tiedot

Virkaluetteloon voidaan merkitä ainakin:

1. viran virallinen nimi;
2. viran perustava säädös tai päätös;
3. viran keskeinen tehtävä;
4. viran hallinnollinen asema;
5. nimittävä taho;
6. tieto siitä, onko kyse ylemmästä siviili- tai sotilasvirasta;
7. tieto siitä, onko virka täytetty vai avoin; sekä
8. viittaus voimassa olevaan julkiseen nimityspäätökseen.

Viranhaltijoiden henkilötietoja ei tämän asetuksen nojalla koota erilliseksi henkilörekisteriksi. Henkilörekisterin ylläpidosta säädetään perustuslain 37 ja 73 §:n mukaisesti lailla.

55 § Historialliset tiedot

Viran perustamista, muuttamista, lakkauttamista ja nimityksiä koskevat oikeudellisesti tai historiallisesti merkittävät asiakirjat säilytetään Valtakunnan arkistossa.

Aikaisempia viranhaltijoita koskevat tiedot säilyvät niitä koskevissa alkuperäisissä nimitys-, ero- ja muissa asiakirjoissa. Niiden julkisuudessa ja henkilötietojen suojassa noudatetaan perustuslakia ja lakia.

XVI LUKU - Asiakirjat ja viran luovuttaminen

56 § Viran asiakirjat

Virkamiehen julkisessa tehtävässään laatimat tai vastaanottamat viralliset asiakirjat kuuluvat valtakunnan asiakirjahallinnon piiriin.

Niiden rekisteröinnissä, julkisuudessa, säilyttämisessä ja arkistoinnissa noudatetaan perustuslain 75 §:ää sekä Valtakunnan arkistosta ja asiakirjahallinnosta annettuja voimassa olevia säännöksiä.

57 § Viran luovuttaminen seuraajalle

Virkasuhteen päättyessä virkamiehen tulee luovuttaa seuraajalleen tai asianmukaiselle viranomaiselle:

1. virkaan kuuluvat asiakirjat;
2. viran hoidossa käytetyt luettelot ja muut hallinnolliset tiedot;
3. valtakunnan omaisuus;
4. viralliset tunnukset ja sinetit;
5. keskeneräisiä asioita koskevat tarpeelliset tiedot; sekä
6. muu viran asianmukaisen jatkuvuuden kannalta tarpeellinen aineisto.

Tarvittaessa luovutuksesta laaditaan pöytäkirja.

XVII LUKU - Perustamisvaiheen erityissäännökset

58 § Virkahallinto perustamisvaiheessa

Valtakunnan perustamisvaiheen aikana virkoja perustetaan ja täytetään vain siinä laajuudessa kuin valtakunnan tosiasiallinen toiminta sitä välttämättä edellyttää.

Tässä tai muussa säädöksessä mainittua virkaa ei tarvitse täyttää ennen kuin sen hoitamiselle on todellinen tarve.

59 § Kuninkaan väliaikainen nimitysvalta

Jos virkaan nimittäminen edellyttäisi valtakunnanneuvoston käsittelyä tai muun sellaisen toimielimen osallistumista, jota ei perustamisvaiheessa vielä ole muodostettu, Kuningas voi A0-2026:n perustamisvaiheen erityisjärjestelyn nojalla tehdä välttämättömän väliaikaisen nimityksen.

Tätä toimivaltaa käytetään vain siinä laajuudessa kuin valtakunnan toiminnan käynnistäminen tai jatkuvuus sitä välttämättä edellyttää.

Perustuslain 21 ja 28 §:n mukaista menettelyä edellyttävään ylempään virkaan tehtävä nimitys on tällöin nimenomaisesti väliaikainen.

60 § Väliaikaisen nimityksen asema

Perustamisvaiheen poikkeusmenettelyllä tehdyssä nimityspäätöksessä ilmoitetaan selvästi nimityksen väliaikainen peruste ja voimassaolo.

Nimitys on voimassa enintään siihen asti, kun asianmukainen perustuslaillinen nimitysmenettely voidaan ensimmäisen kerran toteuttaa, jollei nimityspäätöksessä ole määrätty sitä aikaisemmin päättyväksi.

Perustamisvaiheen poikkeusmenettelyllä ei voida tehdä pysyvää nimitystä tavalla, joka syrjäyttäisi perustuslain 21 tai 28 §:n.

61 § Toimivallan palautuminen

Kun valtakunnanneuvosto tai muu perustuslaissa tarkoitettu toimielin on muodostettu ja kykenee käyttämään sille kuuluvaa toimivaltaa, Kuninkaan tämän luvun mukainen poikkeuksellinen nimitysvalta kyseisen viran osalta päättyy.

Tämän jälkeen uudet nimitykset tehdään normaalissa perustuslaillisessa järjestyksessä.

62 § Perustamisvaiheen nimitysten tarkistaminen

Perustamisvaiheen poikkeusmenettelyllä ylempään siviili- tai sotilasvirkaan tehty väliaikainen nimitys saatetaan ilman aiheetonta viivytystä valtakunnanneuvoston käsiteltäväksi, kun valtakunnanneuvosto on toimintakykyinen.

Virka täytetään tämän jälkeen perustuslain 21 ja 28 §:n mukaisessa menettelyssä. Väliaikaisen viranhaltijan aikaisemmin toimivaltansa rajoissa tekemät virkatoimet eivät muutu pätemättömiksi pelkästään uuden nimityksen vuoksi.

Muiden perustamisvaiheessa tehtyjen nimitysten jatkuminen arvioidaan niitä koskevan oikeusperustan ja myöhemmin säädettävän lain mukaisesti.

63 § Useiden tehtävien yhdistäminen perustamisvaiheessa

Perustamisvaiheen aikana sama henkilö voidaan määrätä hoitamaan useampaa toisiinsa soveltuvaa virkaa tai tehtävää, jos perustuslaista ei muuta johdu.

Järjestely ei saa johtaa sellaisten valvonta-, päätös- ja tarkastustehtävien yhdistymiseen, joiden erottaminen on oikeusturvan tai sisäisen valvonnan vuoksi välttämätöntä.

Järjestely arvioidaan uudelleen, kun valtakunnan henkilöstö ja toiminnan laajuus mahdollistavat tehtävien tarkoituksenmukaisen eriyttämisen.

XVIII LUKU - Erinäiset säännökset

64 § Virkasäännöt ja työjärjestykset

Valtakunnan toimielin tai virasto voi toimivaltansa puitteissa vahvistaa oman työjärjestyksensä ja tarkemman sisäisen tehtävänjaon.

Työjärjestyksellä ei voida muuttaa perustuslaissa tai laissa määrättyä toimivaltaa, nimitysmenettelyä, oikeusturvaa tai asiakirjajulkisuutta.

65 § Virkanimikkeet ja kielet

Valtion virkojen suomen-, englannin- ja latinankieliset nimikkeet vahvistetaan kulloinkin voimassa olevien kielisäännösten mukaisesti.

Ennen perustuslain 78 §:ssä tarkoitetun kielilain säätämistä voidaan käyttää perustamisvaiheen voimassa olevia väliaikaisia hallintokieliä.

66 § Tarkemmat määräykset

Kuningas tai valtakunnanneuvosto voi toimivaltansa rajoissa antaa tarkempia määräyksiä muun muassa:

1. nimitysasiakirjojen muodosta;
2. virkavalan käytännön järjestämisestä;
3. virkaluettelon teknisestä ylläpidosta;
4. sijaisuus- ja luovutusjärjestelyistä; sekä
5. virastojen sisäisestä hallinnollisesta järjestämisestä.

Tarkemmalla määräyksellä ei voida muuttaa perustuslaissa tai laissa määrättyä nimitys- tai vapauttamisvaltaa, perustaa henkilörekisteriä, luoda rikosoikeudellista vastuuta eikä rajoittaa perusoikeuksia ilman laissa säädettyä perustetta.

67 § Suhde perustuslakiin ja erityissäädöksiin

Jos tämän asetuksen ja perustuslain välillä on ristiriita, noudatetaan perustuslakia. Jos erityistä virkaa koskevassa laissa tai toimivallan rajoissa annetussa asetuksessa on tästä asetuksesta poikkeava erityissäännös, noudatetaan erityissäännöstä siltä osin kuin se on perustuslain mukainen.

Tätä asetusta ei tulkita siten, että sillä voitaisiin pysyvästi säädellä sellaista virkamiehen asemaa, henkilötietojen käsittelyä, työstä erottamista tai muuta asiaa, josta perustuslaki edellyttää säädettävän lailla.

68 § Voimaantulo ja väliaikaisuus

Tämä asetus tulee voimaan heti.

Asetusta sovelletaan perustuslain 17 §:n mukaisena julkisen hallinnon väliaikaisena järjestelynä seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen asti.

Ensimmäisille toimintakykyisille valtiopäiville saatetaan valmisteltavaksi laki valtion viroista, virkamiesten nimittämisestä, palvelussuhteen oikeusturvasta ja muista pysyvää lakitasoista sääntelyä edellyttävistä kysymyksistä.

Tämän asetuksen voimassa ollessa asianmukaisesti tehtyjen yksittäisten päätösten ja virkatoimien oikeusvaikutukset säilyvät siltä osin kuin perustuslaista tai myöhemmin säädettävästä laista ei muuta johdu.

Kaiken tämän vakuudeksi ja vahvistukseksi olemme omakätisellä allekirjoituksellamme tämän asetuksen vahvistaneet ja käskeneet siihen Kuninkaallisen sinettimme painettavaksi.

Annettu 25. elokuuta Armon vuonna 2026 ja hallituskautemme ensimmäisenä vuonna.

Tuomas

Jerusalemin Kuningas