Säädöskokoelma v. 2026

Säädös 21/2026: Kuninkaan asetus valtiontalouden hoidosta ja talousarviosta

%%JOTOC_TITLE%%

KUNINKAAN ASETUS VALTIONTALOUDEN HOIDOSTA JA TALOUSARVIOSTA

A21-2026

Annettu Jerusalemin kuningaskunnassa 29. elokuuta 2026.

Valtakunnan talouden vastuullisen, suunnitelmallisen ja avoimen hoidon järjestämiseksi, julkisten varojen asianmukaisen käytön turvaamiseksi sekä talousarvion valmistelua, hyväksymistä, toimeenpanoa, kirjanpitoa ja valvontaa koskevien väliaikaisten hallinnollisten menettelyjen järjestämiseksi säädetään perustuslain 4, 17, 19, 30, 51, 57 ja 75 §:n nojalla Kuninkaan asetuksena seuraavaa:

I LUKU - Yleiset säännökset

1 § Asetuksen tarkoitus

Tässä asetuksessa säädetään Jerusalemin kuningaskunnan:

  1. valtiontalouden yleisistä periaatteista;
  2. valtiontalouden valmistelun ja toimeenpanon hallinnollisesta järjestämisestä;
  3. talousarvion laatimisesta ja valtiopäiville antamisesta;
  4. valtiopäivien hyväksymän talousarvion toimeenpanosta;
  5. valtion tulojen ja menojen käsittelystä;
  6. määrärahojen käyttämisestä;
  7. talousarvion muuttamisesta;
  8. valtion kirjanpidosta ja talousseurannasta;
  9. tilinpäätöksestä, vuosikertomuksesta ja tarkastuksesta; sekä
  10. perustamisvaiheen väliaikaisesta taloushallinnosta.

Tällä asetuksella ei rajoiteta valtiopäivien perustuslain 51 §:ssä säädettyä yksinomaista toimivaltaa määrätä veroista, tulleista ja muista julkisista maksuista, ottaa lainaa valtion nimessä, valvoa valtion varojen käyttöä ja osoittaa valtion menoihin tarvittavat varat.

2 § Valtiontalous

Valtiontaloudella tarkoitetaan tässä asetuksessa Jerusalemin kuningaskunnan viralliseen toimintaan kuuluvien:

  1. varojen;
  2. tulojen;
  3. menojen;
  4. omaisuuden;
  5. saamisten ja velvoitteiden; sekä
  6. taloudellisten sitoumusten

suunnittelua, hallintaa, kirjaamista, toimeenpanoa ja valvontaa.

3 § Valtiontalouden tarkoitus

Valtiontalouden tarkoituksena on mahdollistaa valtakunnan perustuslaillisten, hallinnollisten, kulttuuristen, historiallisten, yhteisöllisten ja muiden hyväksyttyjen tehtävien vastuullinen hoitaminen.

Valtiontaloutta ei hoideta yksityisen voiton tavoittelemiseksi.

4 § Hyvän taloudenhoidon periaatteet

Valtiontalouden hoidossa noudatetaan erityisesti:

  1. laillisuutta;
  2. valtiopäivien budjettivallan kunnioittamista;
  3. vastuullisuutta;
  4. taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta;
  5. avoimuutta ja julkisuutta;
  6. jäljitettävyyttä;
  7. varovaisuutta; sekä
  8. hallituskausien ja sukupolvien välistä jatkuvuutta.

Valtion varoja saa käyttää vain valtiopäivien hyväksymän määrärahan, lain tai muun perustuslain mukaisen oikeusperustan nojalla.

II LUKU - Valtiontalouden keskushallinto

5 § Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammio

Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammio, latinaksi AERARIUM REGNI HIEROSOLYMITANI, toimii valtakunnan valtiontalouden, valtiokonttoritoimintojen ja rahatalouden keskushallinnollisena laitoksena A17-2026:n mukaisesti.

Valtiontalousasioissa Aarrekammio valmistelee, toimeenpanee, kirjaa ja seuraa valtiontaloutta tässä asetuksessa ja muissa voimassa olevissa säädöksissä määrätyllä tavalla.

6 § Aarrekammion tehtäväjako valtiontalousasioissa

Aarrekammion valtiontalous-, valtiokonttori- ja yleishallintoasioiden johtava toimielin on Johtokunta. Valtiontalousosasto hoitaa näiden asioiden käytännön valmistelu-, kirjanpito-, kassanhallinta-, maksuliike- ja seurantatehtävät.

Hallintoneuvosto ja Raha- ja varanto-osasto käsittelevät rahatalous-, varanto- ja keskuspankkitoimintoja A17-2026:n ja rahajärjestelmää koskevien säädösten mukaisesti. Ne eivät käytä Johtokunnalle tässä asetuksessa kuuluvaa valtiontaloudellista päätösvaltaa.

Asia, joka kuuluu olennaisesti sekä valtiontalouteen että rahatalouteen, käsitellään tarvittaessa molemmissa Aarrekammion hallintoelimissä niiden oman toimivallan mukaisesti.

7 § Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitaja

Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitaja, latinaksi PRAETOR AERARII, on yksi perustuslain 12 §:ssä tarkoitetun valtakunnanneuvoston jäsenistä ja vastaa valtakunnanneuvostossa valtiontalouden, valtion varainhoidon ja rahatalouden hallinnonalasta.

Rahastonhoitaja johtaa Aarrekammion toimintaa kokonaisuutena, toimii Johtokunnan puheenjohtajana ja esittelee valtiontaloutta koskevat asiat valtakunnanneuvostossa.

8 § Rahastonhoitajan tehtävät valtiontaloudessa

Rahastonhoitajan tehtävänä on erityisesti:

  1. johtaa talousarvion valmistelua ja sen yhteensovittamista;
  2. koota valtakunnan toimielinten talousarvioehdotukset Valtiontalousosaston avustamana;
  3. arvioida valtakunnan tuloja, menoja ja taloudellisia riskejä;
  4. esitellä Johtokunnalle ehdotus vuosittaiseksi talousarvioksi ja tarvittaessa lisätalousarvioksi;
  5. valvoa hyväksytyn talousarvion toimeenpanoa;
  6. valvoa valtion kirjanpidon, kassanhallinnan ja maksuliikkeen asianmukaista järjestämistä;
  7. huolehtia Johtokunnan päätösten toimeenpanosta;
  8. valmistella tilinpäätös ja valtiontalouden vuosikertomus yhdessä Valtiontalousosaston kanssa;
  9. antaa valtakunnanneuvostolle, valtiopäiville ja niiden tilintarkastajille tehtävien edellyttämät taloudelliset selvitykset; sekä
  10. suorittaa muut hänelle perustuslaissa, laissa tai asetuksessa annetut valtiontalouden tehtävät.

9 § Oikeiden ja riittävien tietojen antaminen

Rahastonhoitajan, Johtokunnan ja Valtiontalousosaston tulee antaa Kuninkaalle, valtakunnanneuvostolle, valtiopäiville ja valtiopäivien määräämille tilintarkastajille niiden toimivallan käyttämiseksi oikeat ja riittävät tiedot valtakunnan taloudellisesta asemasta.

Valtakunnanneuvoston velvollisuudesta toimittaa valtiopäiville niiden tarvitsemat asiakirjat ja tiedot säädetään lisäksi perustuslain 57 §:ssä.

III LUKU - Valtakunnanneuvoston tehtävät

10 § Valtakunnanneuvoston asema valtiontaloudessa

Kuningas käyttää perustuslain 4 §:n mukaista toimeenpanovaltaansa valtiontaloudessa valtakunnanneuvoston kanssa ja kautta.

Valtakunnanneuvosto vastaa valtiontalouden poliittisesta ja hallinnollisesta toimeenpanosta siltä osin kuin toimivalta ei kuulu perustuslain 51 §:n nojalla valtiopäiville.

11 § Talousarvioesityksen käsittely

Valtiontalousosasto valmistelee Rahastonhoitajan johdolla talousarvioehdotuksen. Johtokunta käsittelee ja hyväksyy Aarrekammion ehdotuksen ennen sen esittelemistä valtakunnanneuvostolle.

Valtakunnanneuvosto voi:

  1. hyväksyä ehdotuksen valtiopäiville annettavaksi;
  2. muuttaa sitä toimivaltansa rajoissa;
  3. palauttaa sen Aarrekammiolle uudelleen valmisteltavaksi; tai
  4. pyytää siitä lisäselvityksiä.

Valtakunnanneuvosto ei voi talousarvioesityksen käsittelyllä sitovasti osoittaa valtion menoihin määrärahoja eikä perustaa veroa, tullia tai muuta julkista maksua.

12 § Talousarvioesitys valtiopäiville

Valtakunnanneuvosto antaa valtiopäiville vuosittaisen esityksen valtakunnan talousarvioksi.

Esitykseen liitetään Aarrekammion laatimat tarpeelliset tulo- ja menoarviot, laskelmat, selvitykset ja tiedot olennaisista taloudellisista riskeistä.

Valtakunnanneuvoston jäsen voi perustuslain 52 §:n mukaisesti tehdä tarvittaessa myös talousarvioon liittyvän lakiehdotuksen.

IV LUKU - Valtiopäivien budjettivalta

13 § Talousarvion hyväksyminen

Valtiopäivät hyväksyvät valtakunnan vuosittaisen talousarvion ja osoittavat siinä valtion menoihin tarvittavat varat perustuslain 51 §:n mukaisesti.

Valtiopäivät voivat hyväksyä valtakunnanneuvoston esityksen sellaisenaan, muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

14 § Valtiopäivien budjettivallan sisältö

Valtiopäivät päättävät toimivaltansa mukaisesti:

  1. valtion menoihin osoitettavista määrärahoista ja niiden käyttötarkoituksista;
  2. kuningasperheelle ja valtakunnanneuvostolle osoitettavista varoista;
  3. veroista, tulleista ja muista julkisista maksuista;
  4. lainan ottamisesta valtion nimissä;
  5. merkittävistä valtiontaloudellisista sitoumuksista siltä osin kuin ne edellyttävät valtiopäivien päätöstä;
  6. mahdollisista varauksista ja niiden käyttövaltuuksista;
  7. valtion varojen käytön valvonnasta; sekä
  8. muista perustuslain 51 §:ssä niiden toimivaltaan kuuluvista talousasioista.

15 § Talousarviopäätöksen voimaantulo ja toimeenpano

Valtiopäivien talousarviopäätös tulee voimaan valtiopäivien siinä määräämänä ajankohtana eikä edellytä erillistä Kuninkaan hyväksyntää siltä osin kuin kyse on perustuslain 51 §:n mukaisesta määrärahojen osoittamisesta ja valtion varojen käytön valvonnasta.

Kuningas ja valtakunnanneuvosto huolehtivat hyväksytyn talousarvion toimeenpanosta perustuslain 4 §:n mukaisesti.

Jos talousarvion yhteydessä säädetään laki esimerkiksi verosta, julkisesta maksusta, lainanotosta tai muusta lakitasoisesta asiasta, noudatetaan lain osalta perustuslain 52–56 §:n mukaista lainsäätämisjärjestystä.

V LUKU - Varainhoitovuosi

16 § Varainhoitovuosi

Valtakunnan varainhoitovuosi on kalenterivuosi.

Varainhoitovuosi alkaa tammikuun 1 päivänä ja päättyy joulukuun 31 päivänä.

17 § Talousarvion vuosittaisuus

Kutakin varainhoitovuotta varten laaditaan erillinen talousarvio.

Talousarviossa esitetään kyseistä vuotta koskevat tuloarviot ja valtiopäiviltä pyydettävät menomäärärahat.

18 § Monivuotinen suunnittelu

Talousarvion yhteydessä voidaan esittää useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma.

Monivuotinen suunnitelma ei sellaisenaan oikeuta käyttämään tulevien vuosien varoja, ottamaan lainaa tai tekemään valtiota sitovaa monivuotista sitoumusta ilman perustuslain mukaista toimivaltaista päätöstä.

VI LUKU - Talousarvion rakenne

19 § Talousarvion osat

Valtakunnan talousarvio muodostuu ainakin:

  1. tuloarviosta;
  2. menomäärärahoista;
  3. mahdollisista varauksista;
  4. talousarvion perusteluista; sekä
  5. tarpeellisista liitteistä ja rahoituslaskelmista.

20 § Tuloarvio

Tuloarviossa esitetään mahdollisuuksien mukaan eriteltyinä valtakunnan arvioidut tulot.

Tuloja voivat olla esimerkiksi:

  1. vapaaehtoiset lahjoitukset;
  2. keräily-, muisto- ja muiden tuotteiden myyntitulot;
  3. julkaisujen ja tapahtumien tuotot;
  4. valtion omaisuuden tuotot;
  5. valtiopäivien lain tai päätöksen nojalla määräämät verot, tullit ja muut julkiset maksut; sekä
  6. muut laillisesti saadut tulot.

Tuloarvio ei itsessään perusta veroa, tullia, julkista maksua tai muuta maksuvelvollisuutta.

21 § Menomäärärahat

Menot jaetaan tarkoituksenmukaisiin pääluokkiin, momentteihin tai toimintaryhmiin.

Menoja voivat olla esimerkiksi:

  1. yleishallinto;
  2. Hovikanslia ja kuningasperheen valtiopäivien osoittamat menot;
  3. Valtakunnan arkisto;
  4. Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammio;
  5. Kuninkaallinen rahapaja;
  6. valtiopäivät ja valtakunnanneuvosto;
  7. viestintä ja verkkopalvelut;
  8. kulttuuri-, historia- ja julkaisutoiminta;
  9. seremoniat ja valtakunnalliset tilaisuudet;
  10. tunnukset, regaliat ja kunniamerkit;
  11. aineet, tarvikkeet ja hankinnat; sekä
  12. muut valtiopäivien hyväksymät menot.

22 § Talousarvion tasapaino

Talousarvio pyritään laatimaan siten, että menot ovat kohtuullisessa suhteessa käytettävissä oleviin varoihin ja realistisesti arvioituihin tuloihin.

Talousarviota ei saa tarkoituksellisesti perustaa olennaisesti epärealistisiin tulo- tai rahoitusarvioihin.

Mahdollinen alijäämä, sen rahoitus ja vaikutus valtion varoihin on esitettävä avoimesti valtiopäiville.

VII LUKU - Rahayksiköt talousarviossa ja kirjanpidossa

23 § Valtakunnan rahayksiköt

Valtakunnan talousarviossa ja sisäisessä kirjanpidossa voidaan käyttää A18-2026:ssa vahvistettuja rahayksiköitä:

  1. penniä;
  2. markkaa; sekä
  3. taaleria.

Rahamäärien esitystapana voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti taalereita, markkoja ja pennejä.

24 § Tosiasialliset ulkoiset valuutat

Jos tulo, meno, saaminen, velvoite tai rahavara toteutuu tosiasiallisesti euroina tai muuna ulkopuolisena valuuttana, se kirjataan lisäksi kyseisessä valuutassa.

Valtakunnan oman rahayksikön ja tosiasiallisen ulkoisen valuutan määrät on pidettävä kirjanpidossa erotettavissa toisistaan.

25 § Ulkoista valuuttaa koskeva muuntosuhde

Tällä asetuksella ei vahvisteta Jerusalemin kuningaskunnan rahayksikön ja euron tai muun ulkoisen valuutan välistä vaihtosuhdetta.

Jos rahayksikölle on erillisellä voimassa olevalla asetuksella perustamisvaiheessa vahvistettu väliaikainen euromääräinen kirjanpidollinen tai muu arvosuhde, sitä voidaan käyttää talousarvion ja kirjanpidon rinnakkaislaskennassa asetuksen voimassaolon ajan.

Muuntosuhde ei sellaisenaan merkitse Aarrekammion velvollisuutta lunastaa valtakunnan rahaa euroiksi.

26 § Rinnakkainen talousseuranta

Aarrekammio pitää tarvittaessa rinnakkain valtakunnan omissa rahayksiköissä ilmaistua sisäistä talouskirjanpitoa ja tosiasiallisiin euro- tai muihin valuuttamääräisiin varoihin perustuvaa kirjanpitoa.

Rinnakkaiskirjanpidon tulee olla järjestetty siten, ettei laskennallista arvoa erehdytä pitämään tosiasiallisena euro- tai muuna rahavarana.

VIII LUKU - Talousarvion valmistelu

27 § Valmistelun aloittaminen

Rahastonhoitaja käynnistää Valtiontalousosaston kanssa seuraavan varainhoitovuoden talousarvion valmistelun hyvissä ajoin ennen kuluvan vuoden päättymistä.

28 § Toimielinten talousarvioehdotukset

Valtakunnan toimielimet toimittavat Aarrekammiolle pyydettäessä perustellut ehdotuksensa seuraavan vuoden:

  1. tuloista;
  2. menoista;
  3. hankinnoista;
  4. hankkeista; sekä
  5. muista taloudellisista tarpeista.

Ehdotukseen sisällytetään mahdollisuuksien mukaan tieto ehdotuksen oikeusperustasta, kustannusarviosta ja siitä, onko meno jatkuva vai kertaluonteinen.

29 § Valtiontalousosaston ja Johtokunnan arviointi

Valtiontalousosasto arvioi talousarvioehdotusten tarpeellisuuden, kustannukset, realistisuuden, rahoituksen ja vaikutuksen valtakunnan kokonaismenoihin.

Johtokunta käsittelee keskeiset valmistelut ja voi pyytää toimielimiltä lisäselvityksiä ennen talousarvioehdotuksen hyväksymistä valtakunnanneuvostolle esiteltäväksi.

30 § Talousarvioehdotuksen kokoaminen

Rahastonhoitaja kokoaa Valtiontalousosaston valmistelun perusteella yhtenäisen talousarvioehdotuksen Johtokunnan käsiteltäväksi.

Ehdotukseen liitetään mahdollisuuksien mukaan:

  1. arvio valtakunnan taloudellisesta asemasta;
  2. arvio seuraavan vuoden tuloista;
  3. ehdotetut määrärahat ja käyttötarkoitukset;
  4. merkittävät muutokset edelliseen vuoteen;
  5. olennaiset taloudelliset riskit;
  6. arvio kassatilanteesta ja tosiasiallisista valuuttamääräisistä varoista; sekä
  7. muut päätöksenteon kannalta tarpeelliset tiedot.

IX LUKU - Määrärahat

31 § Määrärahan käsite

Määräraha on valtiopäivien talousarviossa tai muulla perustuslain mukaisella päätöksellä valtion menoon osoittama enimmäismäärä tai muu nimenomaisesti määritelty käyttövaltuus.

32 § Käyttötarkoitussidonnaisuus

Määrärahaa saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon valtiopäivät ovat sen osoittaneet.

Määrärahan käyttötarkoitusta ei voida muuttaa Aarrekammion, valtakunnanneuvoston tai Kuninkaan sisäisellä päätöksellä, ellei valtiopäivät ole nimenomaisesti antanut tähän valtuutta.

33 § Määrärahan ylittäminen

Valtiopäivien hyväksymää määrärahaa ei saa ylittää ilman valtiopäivien hyväksymää lisätalousarviota tai muuta valtiopäivien antamaa nimenomaista käyttövaltuutta.

Talousarvioon sisällytetyn yleisen varauksen käyttö ei ole määrärahan ylittämistä, jos käyttö tapahtuu 44–46 §:n ja valtiopäivien hyväksymien ehtojen mukaisesti.

34 § Käyttämättä jäänyt määräraha

Varainhoitovuoden päättyessä käyttämättä jäänyt määräraha raukeaa, jollei valtiopäivät ole talousarviossa tai erillisellä päätöksellä sallinut sen siirtämistä seuraavalle vuodelle.

35 § Siirtomääräraha

Valtiopäivät voivat määrätä tietyn määrärahan käytettäväksi useamman varainhoitovuoden aikana.

Tällöin päätöksessä ilmoitetaan käyttötarkoitus, enimmäismäärä ja aika, jonka kuluessa määräraha voidaan käyttää.

X LUKU - Menojen hyväksyminen

36 § Menon oikeusperusta

Valtion varoja voidaan käyttää vain, jos menolle on:

  1. valtiopäivien hyväksymässä talousarviossa oleva määräraha;
  2. valtiopäivien hyväksymä lisätalousarvio tai muu nimenomainen määrärahapäätös;
  3. laissa säädetty ja asianmukaisesti rahoitettu velvoite; tai
  4. perustamisvaiheen aikana tämän asetuksen XXIV luvun mukainen väliaikainen oikeusperusta.

37 § Menon hyväksyminen

Menon hyväksyy siihen talousarvion, lain, toimielimen työjärjestyksen tai Johtokunnan hyväksymän talousohjeen perusteella toimivaltainen henkilö.

Johtokunnan talousohjeella voidaan järjestää tekninen hyväksymis- ja maksatusketju, mutta sillä ei voida luoda määrärahaa tai muuttaa valtiopäivien hyväksymää käyttötarkoitusta.

Mahdollisuuksien mukaan menon hyväksyminen, maksaminen ja kirjaaminen erotetaan eri henkilöille.

38 § Tositteet

Valtion maksusta ja muusta olennaisesta taloudellisesta tapahtumasta tulee olla asianmukainen tosite tai muu luotettava dokumentaatio.

Tositteesta tulee voida selvittää ainakin:

  1. tapahtuman ajankohta;
  2. rahamäärä ja valuutta;
  3. tarkoitus;
  4. vastaanottaja tai maksaja;
  5. talousarvion momentti tai muu oikeusperusta; sekä
  6. hyväksyminen ja maksaminen.

39 § Henkilökohtaisten ja valtion menojen erottaminen

Valtion menot pidetään mahdollisuuksien mukaan erillään Kuninkaan, virkamiesten ja muiden henkilöiden yksityisistä menoista.

Jos henkilö maksaa valtion menon omista varoistaan, korvaus voidaan suorittaa vain asianmukaisesti dokumentoidusta, valtion tehtävään kuuluvasta ja hyväksytystä menosta.

XI LUKU - Tulot

40 § Valtion tulon vastaanottaminen

Valtakunnan puolesta vastaanotettu tulo kirjataan viipymättä Aarrekammion kirjanpitoon ja saatetaan valtion käyttöön asianmukaisen maksuliikennejärjestelyn kautta.

41 § Lahjoitukset

Valtakunta voi vastaanottaa vapaaehtoisia lahjoituksia sovellettavan lain ja valtion omaisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti.

Lahjoituksen vastaanottaminen ei itsessään anna lahjoittajalle:

  1. aatelisarvoa;
  2. kunniamerkkiä tai ritarikunnan jäsenyyttä;
  3. valtion virkaa tai hovitehtävää;
  4. kansalaisuutta;
  5. poliittista vaikutusvaltaa; eikä
  6. muuta erityistä oikeutta.

42 § Kohdennettu lahjoitus

Lahjoittaja voi esittää lahjoitukselle käyttötarkoituksen. Valtakunta voi ottaa lahjoituksen vastaan ehdollisena vain, jos ehto on lainmukainen, toteuttamiskelpoinen eikä rajoita valtiopäivien perustuslaillista budjettivaltaa.

Kohdennetun lahjoituksen kirjanpidollisesta käsittelystä ja mahdollisesta palauttamisesta määrätään lahjoituksen ehdoissa ja valtion omaisuutta koskevissa säännöissä.

43 § Hinnat, maksut ja julkiset maksut

Valtakunnan vapaaehtoisesti myymien tuotteiden, julkaisujen, pääsylippujen tai muiden vastaavien suoritteiden hinnasta voidaan päättää toimivaltaisen toimielimen hyväksymällä tavalla.

Vero, tulli tai muu pakollinen julkinen maksu voidaan määrätä vain valtiopäivien perustuslain 51 §:n mukaisella päätöksellä ja tarvittaessa lailla. Tämä asetus ei perusta kenellekään pakollista maksuvelvollisuutta.

XII LUKU - Yleinen varaus ja ennakoimattomat menot

44 § Yleinen varaus

Valtiopäivät voivat talousarviossa osoittaa määrärahan ennakoimattomia ja kiireellisiä menoja varten.

Valtiopäivät määräävät samalla, kuka saa päättää varauksen käytöstä ja millä ehdoilla.

45 § Varauksen käyttämisen edellytykset

Yleistä varausta voidaan käyttää vain menoon:

  1. jota talousarviota laadittaessa ei voitu kohtuudella ennakoida;
  2. jonka suorittamista ei voida ilman olennaista haittaa siirtää;
  3. joka kuuluu valtakunnan laillisiin tehtäviin; ja
  4. joka pysyy valtiopäivien hyväksymän varauksen määrän ja ehtojen rajoissa.

46 § Päätös varauksen käytöstä

Jos valtiopäivät ovat talousarviossa valtuuttaneet valtakunnanneuvoston päättämään yleisen varauksen käytöstä, päätös tehdään Rahastonhoitajan esittelystä.

Muutoin varauksen käyttämisestä päättävät valtiopäivät. Käytöstä annetaan valtiopäiville ja Aarrekammion kirjanpitoon riittävä selvitys.

XIII LUKU - Lisätalousarvio

47 § Lisätalousarvion tarve

Lisätalousarvio valmistellaan, jos varainhoitovuoden aikana:

  1. syntyy merkittävä uusi menotarve;
  2. hyväksytty määräraha osoittautuu olennaisesti riittämättömäksi;
  3. tulot poikkeavat olennaisesti arvioidusta;
  4. valtakunnan taloudellinen asema muuttuu merkittävästi; tai
  5. muu painava taloudellinen syy sitä edellyttää.

48 § Lisätalousarvion valmistelu

Valtiontalousosasto valmistelee Rahastonhoitajan johdolla lisätalousarvioehdotuksen Johtokunnalle. Johtokunnan hyväksymä ehdotus esitellään valtakunnanneuvostolle.

Valtakunnanneuvosto antaa tarpeelliseksi katsomansa lisätalousarvioesityksen valtiopäiville.

49 § Lisätalousarvion hyväksyminen

Valtiopäivät hyväksyvät lisätalousarvion samalla toimivallalla kuin varsinaisen talousarvion.

Lisätalousarvion määrärahat tulevat käyttöön valtiopäivien päätöksessä määrättynä ajankohtana eivätkä edellytä erillistä Kuninkaan vahvistusta. Jos lisätalousarvioon liittyy laki, sovelletaan lain osalta perustuslain lainsäätämisjärjestystä.

XIV LUKU - Talousarvion toimeenpano

50 § Toimeenpanovastuu

Aarrekammio huolehtii valtiopäivien hyväksymän talousarvion taloudellisesta toimeenpanosta Kuninkaan ja valtakunnanneuvoston toimeenpanovallan osana.

Valtiontalousosasto hoitaa käytännön kirjanpito-, kassanhallinta-, maksatus- ja seurantatehtävät. Johtokunta vastaa Aarrekammion valtiontaloudellisen toimeenpanon yleisestä ohjauksesta ja sisäisestä valvonnasta.

51 § Toimielinten vastuu

Jokainen valtakunnan toimielin vastaa sille osoitettujen määrärahojen käyttämisestä valtiopäivien päätöksen ja lain mukaisesti.

Toimielimen sisäinen päätös ei oikeuta ylittämään tai muuttamaan valtiopäivien hyväksymää määrärahaa.

52 § Talousseuranta ja tiedonsaanti

Rahastonhoitajalla, Johtokunnalla ja Valtiontalousosastolla on oikeus saada valtakunnan toimielimiltä talousarvion toimeenpanon, kirjanpidon ja sisäisen valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja tositteet.

Tietoja käsitellään vain tehtävän edellyttämässä laajuudessa ja henkilötietojen suojaa sekä asiakirjajulkisuutta koskevia perustuslain ja lain vaatimuksia noudattaen.

53 § Maksun väliaikainen keskeyttäminen

Rahastonhoitaja tai Johtokunnan hyväksymässä talousohjeessa määrätty toimivaltainen henkilö voi väliaikaisesti keskeyttää maksun, jos maksu:

1. ylittäisi valtiopäivien hyväksymän määrärahan;

2. olisi selvästi hyväksytyn käyttötarkoituksen vastainen;

3. perustuisi olennaisesti puutteellisiin tai ristiriitaisiin asiakirjoihin; tai

4. olisi muuten ilmeisen lainvastainen.

Asia saatetaan viipymättä toimivaltaisen toimielimen ratkaistavaksi. Maksun keskeyttäminen ei anna Aarrekammiolle oikeutta kumota valtiopäivien päätöstä tai laissa säädettyä velvoitetta.

XV LUKU - Taloudelliset sitoumukset ja velka

54 § Taloudellinen sitoumus

Valtakunnan nimissä tehtävän taloudellisen sitoumuksen tulee perustua toimivaltaiseen päätökseen ja sen rahoituksen tulee olla talousarvion, lain tai valtiopäivien muun päätöksen mukaisesti järjestetty.

Valtion nimissä ei saa tehdä sitoumusta, jonka tekemiseen asianomaisella toimielimellä ei ole toimivaltaa.

55 § Useampaa vuotta koskeva sitoumus

Useampaa varainhoitovuotta koskeva merkittävä taloudellinen sitoumus edellyttää valtiopäivien talousarviossa, laissa tai erillisellä päätöksellä antamaa valtuutta.

Valtakunnanneuvosto voi toteuttaa valtuutuksen puitteissa tarvittavat toimeenpanopäätökset.

56 § Lainanotto

Valtion nimissä otettavasta lainasta päättävät valtiopäivät perustuslain 51 §:n mukaisesti.

Rahastonhoitaja ja Johtokunta valmistelevat lainanoton taloudelliset vaikutukset valtakunnanneuvostolle. Valtakunnanneuvosto voi tehdä asiasta esityksen valtiopäiville.

Valtiopäivien päätöksen jälkeen valtakunnanneuvosto ja Aarrekammio voivat toteuttaa lainanoton vain päätöksessä hyväksyttyjen enimmäismäärien, ehtojen ja käyttötarkoitusten rajoissa.

57 § Takaukset ja muut vastuut

Valtakunta ei anna takausta tai muuta toisen velvoitteesta syntyvää merkittävää taloudellista vastuuta ilman valtiopäivien nimenomaista päätöstä tai laissa olevaa valtuutta.

Tällainen vastuu merkitään valtiontalouden seurantaan ja tilinpäätökseen.

XVI LUKU - Kirjanpito

58 § Valtion kirjanpito

Aarrekammion Valtiontalousosasto järjestää Jerusalemin kuningaskunnan keskitetyn valtion kirjanpidon.

Kirjanpidosta tulee voida selvittää ainakin:

  1. saadut tulot;
  2. suoritetut menot;
  3. käytettävissä olevat tosiasialliset rahavarat;
  4. määrärahojen toteutuminen;
  5. merkittävät saamiset ja velvoitteet;
  6. valtion hallussa oleva taloudellinen omaisuus;
  7. mahdolliset laskennalliset valtakunnan rahayksikkömäärät erillään tosiasiallisista valuuttavaroista; sekä
  8. muut taloudellisen aseman arvioimiseksi olennaiset tiedot.

59 § Kirjausten jäljitettävyys

Kirjanpidon tapahtumat yhdistetään mahdollisuuksien mukaan tositteeseen, talousarvion momenttiin, päätökseen, sopimukseen tai muuhun asianmukaiseen asiakirjaan.

Tapahtumaketjun tulee olla kohtuullisesti jäljitettävissä päätöksestä tai tulon syntymisestä kirjanpitoon ja lopulliseen maksuun tai käyttöön.

60 § Korjausmerkinnät

Kirjanpidossa havaittua virhettä ei korjata tavalla, joka hävittää alkuperäisen tapahtuman jäljen.

Korjaus tehdään dokumentoituna oikaisuna siten, että muutoksen tekijä, ajankohta ja peruste voidaan selvittää.

61 § Talousasiakirjojen säilyttäminen

Talousarviot, tilinpäätökset, tilintarkastuskertomukset ja muut oikeudellisesti tai historiallisesti merkittävät talousasiakirjat säilytetään Valtakunnan arkistossa.

Muiden tositteiden ja kirjanpitoaineistojen säilytysajoista määrätään lain tai Valtakunnan arkistoa koskevien voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

XVII LUKU - Talousarvion seuranta

62 § Jatkuva seuranta

Valtiontalousosasto seuraa talousarvion toteutumista koko varainhoitovuoden ajan Rahastonhoitajan ja Johtokunnan ohjauksessa.

63 § Seurantaraportit

Rahastonhoitaja antaa Johtokunnalle ja valtakunnanneuvostolle tarpeen mukaan väliraportteja:

  1. tulojen toteutumisesta;
  2. menojen toteutumisesta;
  3. määrärahojen käytöstä;
  4. kassatilanteesta ja varoista;
  5. saatavista ja velvoitteista; sekä
  6. taloudellisista riskeistä.

Valtiopäiville annetaan niiden valvontatehtävän edellyttämät tiedot ja selvitykset perustuslain 51 ja 57 §:n mukaisesti.

64 § Poikkeamista ilmoittaminen

Jos talousarvion toteutuminen poikkeaa olennaisesti valtiopäivien hyväksymästä suunnitelmasta, Rahastonhoitajan tulee ilmoittaa siitä Johtokunnalle ja valtakunnanneuvostolle.

Merkittävä määrärahan, tulon, kassatilanteen tai velvoitteen poikkeama saatetaan ilman aiheetonta viivytystä myös valtiopäivien tietoon.

XVIII LUKU - Tilinpäätös

65 § Tilinpäätöksen laatiminen

Valtiontalousosasto laatii Rahastonhoitajan johdolla jokaiselta päättyneeltä varainhoitovuodelta Jerusalemin kuningaskunnan tilinpäätöksen.

66 § Tilinpäätöksen sisältö

Tilinpäätöksestä tulee ilmetä ainakin:

  1. talousarvion mukaiset tuloarviot;
  2. toteutuneet tulot;
  3. valtiopäivien hyväksymät määrärahat;
  4. toteutuneet menot;
  5. merkittävät poikkeamat ja niiden perustelut;
  6. varainhoitovuoden lopun tosiasialliset rahavarat ja muut olennaiset varat;
  7. merkittävät saamiset, velvoitteet ja taloudelliset sitoumukset;
  8. mahdolliset lainat, takaukset ja muut vastuut; sekä
  9. muut valtakunnan taloudellisen aseman ymmärtämiseksi tarpeelliset tiedot.

67 § Talousarvion ja toteuman vertailu

Tilinpäätökseen sisällytetään vertailu valtiopäivien hyväksymän talousarvion ja toteutuneen talouden välillä.

Olennaiset poikkeamat perustellaan erikseen.

68 § Tilinpäätöksen hyväksyminen Aarrekammiossa

Rahastonhoitaja allekirjoittaa Valtiontalousosaston valmisteleman tilinpäätöksen ja vakuuttaa parhaan tietonsa mukaan sen perustuvan Aarrekammion hallussa oleviin tietoihin.

Johtokunta hyväksyy tilinpäätöksen Aarrekammion puolesta ennen sen toimittamista valtakunnanneuvostolle, valtiopäiville ja valtiopäivien määräämille tilintarkastajille.

Aarrekammion hyväksyntä ei rajoita valtiopäivien eikä tilintarkastajien oikeutta arvioida tilinpäätöstä, vaatia selvityksiä tai todeta siinä virheitä.

XIX LUKU - Valtiontalouden vuosikertomus

69 § Vuosikertomus

Tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan valtiontalouden vuosikertomus, joka voidaan sisällyttää A17-2026:ssa tarkoitettuun Aarrekammion vuosikertomukseen.

70 § Vuosikertomuksen sisältö

Vuosikertomuksessa selostetaan ainakin:

  1. valtakunnan talouden yleinen kehitys;
  2. merkittävimmät tulot ja menot;
  3. tärkeimmät hankinnat ja taloudelliset hankkeet;
  4. talousarvion toteutuminen;
  5. Aarrekammion valtiontalous- ja valtiokonttoritoiminta;
  6. tarvittaessa Hallintoneuvoston hyväksymä rahataloutta ja varantoja koskeva osuus;
  7. olennaiset poikkeamat ja riskit; sekä
  8. arvio seuraavan vuoden taloudellisesta tilanteesta.

71 § Vuosikertomuksen käsittely

Johtokunta hyväksyy vuosikertomuksen valtiontaloutta koskevan osuuden. Jos kertomukseen sisältyy rahataloutta ja varantoja koskeva osuus, Hallintoneuvosto hyväksyy sen oman toimivaltansa osalta.

Valtakunnanneuvosto käsittelee tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen ja toimittaa ne valtiopäiville sekä valtiopäivien määräämille tilintarkastajille.

XX LUKU - Valtiontalouden tarkastus

72 § Tarkastusperiaate

Valtiontalouden, Aarrekammion kirjanpidon ja valtion varojen käytön tulee olla säännöllisen ja riippumattoman tarkastuksen piirissä.

Sisäinen tarkastus ja Aarrekammion omat valvontamenettelyt eivät korvaa valtiopäivien perustuslaillista valvontaa.

73 § Valtiopäivien tilintarkastajat

Valtiopäivät määräävät perustuslain 51 §:n mukaisesti kaksi tilintarkastajaa, jotka tarkastavat valtion kirjanpidon ja antavat siitä selonteon valtiopäiville.

Tilintarkastajien tarkemmasta toimikaudesta, esteellisyydestä, riippumattomuudesta ja menettelystä voidaan säätää lailla tai valtiopäivien päätöksellä perustuslain rajoissa.

74 § Tietojen antaminen tilintarkastajille

Aarrekammion, valtakunnanneuvoston ja muiden valtakunnan toimielinten tulee antaa valtiopäivien määräämille tilintarkastajille kaikki valtion kirjanpidon ja varojen käytön tarkastamiseksi tarpeelliset asiakirjat, tositteet, selvitykset ja pääsy asianmukaisiin taloustietoihin.

Tarkastusoikeutta ei voida rajoittaa Aarrekammion sisäisellä ohjeella tai luottamuksellisuusmerkinnällä. Lakiin perustuvia salassa pidettäviä tietoja tilintarkastajat käsittelevät niitä koskevien velvollisuuksien mukaisesti.

XXI LUKU - Talousasiakirjojen julkisuus

75 § Talousarvion julkisuus

Valtiopäivien hyväksymä talousarvio on viranomaisen asiakirjana julkinen perustuslain 75 §:n mukaisesti.

Talousarvio julkaistaan valtakunnan säädös- tai asiakirjakokoelmassa taikka muulla yleisesti saatavilla olevalla tavalla.

76 § Tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen julkisuus

Valtion tilinpäätös, valtiontalouden vuosikertomus ja valtiopäiville annettu tilintarkastusselonteko ovat julkisia asiakirjoja, jollei laissa välttämättömästä syystä toisin säädetä.

77 § Julkisuuden rajoittaminen

Tällä asetuksella ei perusteta uusia salassapitoperusteita.

Talousasiakirjan tai sen osan julkisuutta voidaan rajoittaa vain siltä osin kuin rajoitus perustuu perustuslain 75 §:n edellyttämällä tavalla lakiin. Henkilötietojen suojassa noudatetaan perustuslain 73 §:ää ja asiasta säädettävää lakia.

Sisäinen turvallisuusmerkintä tai sopimukseen otettu luottamuksellisuusehto ei yksin muuta viranomaisen asiakirjaa salaiseksi.

XXII LUKU - Talousarvion viivästyminen

78 § Talousarvion puuttuminen vuoden alussa

Jos uuden varainhoitovuoden talousarviota ei ole hyväksytty vuoden alkuun mennessä, uusia määrärahoja ei synny tämän asetuksen nojalla automaattisesti.

Kuningas voi perustuslain 46 §:n nojalla kutsua valtiopäivät koolle, jos talousarvion hyväksyminen tai väliaikaisen määrärahapäätöksen tekeminen sitä edellyttää.

79 § Väliaikainen varainkäyttö

Ennen uuden talousarvion hyväksymistä varoja voidaan käyttää vain siltä osin kuin käyttö perustuu aikaisemmin valtiopäivien nimenomaisesti hyväksymään siirtomäärärahaan tai jatkuvaan käyttövaltuuteen, voimassa olevaan lakiin ja sille osoitettuun rahoitukseen taikka valtiopäivien erilliseen väliaikaiseen määrärahapäätökseen.

Tämän pykälän nojalla ei voida aloittaa uutta hanketta eikä laajentaa toimintaa ilman valtiopäivien päätöstä.

80 § Ei automaattista kahdestoistaosasääntöä

Edellisen varainhoitovuoden määrärahoista ei siirry uuteen varainhoitovuoteen automaattisesti kuukausittaista kahdestoistaosaa tai muuta käyttövaltuutta.

Valtiopäivät voivat talousarviossa, laissa tai erillisellä päätöksellä säätää väliaikaisesta kahdestoistaosa- tai muusta jatkuvuusjärjestelystä.

XXIII LUKU - Valtion varojen suojaaminen

81 § Valtion varojen erillisyys

Valtion rahavarat, omaisuus ja muut taloudelliset varat pidetään mahdollisuuksien mukaan selvästi erotettuina Kuninkaan, virkamiesten ja muiden henkilöiden yksityisistä varoista.

Varojen erillisyydestä ja valtion omaisuuden hallinnasta säädetään lisäksi A17-2026:ssa ja valtion omaisuutta koskevissa säädöksissä.

82 § Ulkoiset pankki- ja maksupalvelut

Kun valtion tosiasiallisia euro- tai muun virallisen valuutan varoja säilytetään ulkopuolisessa pankki- tai maksupalvelussa, käytetään sovellettavan lain mukaisesti toimivaa palveluntarjoajaa.

Aarrekammion asema Jerusalemin kuningaskunnan sisäisiä keskuspankkitehtäviä hoitavana laitoksena ei merkitse, että se tarjoaisi yleisölle ulkopuolisen oikeusjärjestyksen mukaan luvanvaraisia pankki- tai maksupalveluja.

83 § Käyttöoikeudet ja maksuliikkeen valvonta

Valtion tosiasiallisiin rahavaroihin, pankki- ja maksutileihin sekä maksuvälineisiin annetaan käyttöoikeus vain henkilölle, jonka tehtävä sitä välttämättä edellyttää.

Johtokunta vahvistaa Rahastonhoitajan esityksestä käyttöoikeuksien ja maksuliikkeen sisäisen valvonnan periaatteet. Käyttöoikeudet dokumentoidaan ja tarkistetaan säännöllisesti.

XXIV LUKU - Perustamisvaiheen erityissäännökset

84 § Kuninkaan väliaikainen talousvalta perustamisvaiheessa

Siihen saakka, kunnes valtiopäivät ja valtakunnanneuvosto ovat asianmukaisesti muodostettu ja kykenevät käyttämään niille perustuslaissa kuuluvaa toimivaltaa, Kuningas voi A0-2026:n mukaisen perustamisvaiheen erityisjärjestelyn nojalla käyttää vain valtakunnan toiminnan käynnistämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi välttämätöntä väliaikaista talousvaltaa.

Perustamisvaiheen poikkeus ei muodosta Kuninkaalle pysyvää valtiopäivien budjetti-, vero- tai lainanottovaltaa.

Kuninkaan tekemät julkista valtaa koskevat päätökset varmennetaan A0-2026:ssa ja perustuslain 30 §:ssä määrätyllä tavalla siinä vaiheessa, kun varmennus voidaan asianmukaisesti toteuttaa.

85 § Perustamisvaiheen talousarvio

Ennen valtakunnanneuvoston muodostamista Kuningas valmistelee tai määrää valmisteltavaksi perustamisvaiheen talousarvion.

Kun Rahastonhoitajan tehtävä voidaan osoittaa valtakunnanneuvoston jäsenelle ja Aarrekammion Johtokunta toimii, perustamisvaiheen talousarvion valmistelu siirtyy Rahastonhoitajan, Valtiontalousosaston ja Johtokunnan hoidettavaksi.

Niin kauan kuin valtiopäiviä ei ole muodostettu, Kuningas voi hyväksyä perustamisvaiheen välttämättömän talousarvion A0-2026:n mukaisena poikkeusjärjestelynä.

86 § Ensimmäinen talousarvio

Ensimmäinen talousarvio voidaan poikkeuksellisesti laatia:

  1. koko kalenterivuodelle; tai
  2. asetuksen voimaantulosta kuluvan kalenterivuoden loppuun.

Ensimmäisen talousarvion tulee mahdollisuuksien mukaan sisältää myös ennen sen hyväksymistä syntyneet valtakunnan toimintaan liittyvät perustamisvaiheen tulot ja menot.

87 § Perustamisvaiheen tulot ja menot

Ennen ensimmäisen talousarvion hyväksymistä Kuningas voi hyväksyä vain valtakunnan perustamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi ja välttämättömän toiminnan käynnistämiseksi tarpeellisia tuloja ja menoja.

Ne kirjataan Aarrekammion kirjanpitoon ja eritellään ensimmäisessä tilinpäätöksessä ja ensimmäisille valtiopäiville annettavassa talousselvityksessä.

88 § Kuninkaan omista varoista suorittamat menot

Jos Kuningas on ennen valtion taloushallinnon muodostamista maksanut valtakunnan perustamiseen liittyviä menoja omista varoistaan, meno dokumentoidaan ja käsitellään joko:

  1. Kuninkaan valtakunnalle antamana lahjoituksena;
  2. valtion velkana tai korvattavana menona, jos korvaus on asianmukaisesti hyväksytty; tai
  3. Kuninkaan yksityisenä menona, jota ei kirjata valtiontalouteen.

Korvausta Kuninkaalle ei suoriteta valtion varoista ilman asianmukaista määrärahaa tai perustamisvaiheen väliaikaista oikeusperustaa.

89 § Toimivallan siirtyminen

Kun valtiopäivät ovat muodostettu ja toimintakykyiset, Kuninkaan tämän luvun nojalla käyttämä väliaikainen valtiopäiville kuuluva budjetti- ja määrärahatoimivalta päättyy välittömästi.

Perustamisvaiheen talousarvio ja sen nojalla tehdyt päätökset annetaan ensimmäisille valtiopäiville tiedoksi ja tarkastettaviksi. Valtiopäivät voivat hyväksyä uuden talousarvion, muuttaa aikaisempaa järjestelyä tai antaa tarvittavat siirtymämäärärahat.

Ennen toimivallan siirtymistä asianmukaisesti tehdyt maksut ja oikeustoimet eivät muutu pätemättömiksi pelkästään valtiopäivien muodostamisen vuoksi.

90 § Toisen toimielimen puuttuminen

Jos valtiopäivät ovat toimintakykyiset mutta valtakunnanneuvostoa ei vielä ole muodostettu, valtiopäivät käyttävät täysimääräisesti perustuslain 51 §:n mukaista toimivaltaansa. Kuningas voi tällöin hoitaa vain puuttuvaan toimeenpanohallintoon kuuluvat välttämättömät tehtävät.

Jos valtakunnanneuvosto on muodostettu mutta valtiopäivät eivät vielä ole toimintakykyiset, Kuningas voi A0-2026:n perustamisvaiheen erityisjärjestelyn nojalla käyttää valtiopäivien puuttumisen vuoksi vain välttämätöntä ja väliaikaista talousvaltaa.

Kun valtiopäivät tulevat toimintakykyisiksi, niiden perustuslaillista budjettivaltaa ei voida sivuuttaa sillä perusteella, että jokin muu toimielin vielä puuttuu.

XXV LUKU - Erinäiset säännökset

91 § Aarrekammion talousohje

Johtokunta voi Rahastonhoitajan esittelystä hyväksyä Aarrekammiolle ja soveltuvin osin muulle valtionhallinnolle talousohjeen, jossa määrätään teknisistä ja sisäisistä taloushallinnon menettelyistä.

Talousohjeessa voidaan määrätä erityisesti:

  1. tositteiden käsittelystä;
  2. menojen hyväksymis- ja maksatusketjusta;
  3. kirjanpitomenettelyistä;
  4. määrärahaseurannasta;
  5. raportoinnista;
  6. maksuliikenteen käytännöistä;
  7. käyttöoikeuksien hallinnasta;
  8. talousasiakirjojen teknisestä säilyttämisestä; sekä
  9. muista taloushallinnon käytännön kysymyksistä.

Talousohjeella ei voida luoda määrärahaa, veroa, julkista maksua, lainanottovaltuutta, henkilörekisteriä tai salassapitoperustetta eikä muuttaa valtiopäivien tai muun perustuslaillisen toimielimen toimivaltaa.

92 § Talousarvion tekninen rakenne

Johtokunta voi Rahastonhoitajan esityksestä vahvistaa talousarvioesityksissä, kirjanpidossa ja talousraporteissa käytettävän:

  1. pääluokkajaon;
  2. momenttijaon;
  3. tililuettelon;
  4. kustannuspaikkarakenteen;
  5. rinnakkaisvaluuttojen kirjaamistavan; sekä
  6. muun teknisen talousluokituksen.

Teknisellä luokituksella ei voida muuttaa valtiopäivien hyväksymän määrärahan määrää, käyttötarkoitusta tai oikeudellista perustaa.

93 § Suhde muihin säädöksiin

Tämän asetuksen lisäksi noudatetaan soveltuvin osin erityisesti:

  1. A17-2026:ta Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammiosta;
  2. A18-2026:ta Jerusalemin kuningaskunnan rahayksiköistä ja rahajärjestelmästä;
  3. A19-2026:ta valtion viroista ja virkamiesten nimittämisestä;
  4. A20-2026:ta valtakunnan rahojen teknisestä valmistelusta ja turvaamisesta;
  5. A13-2026:ta Valtakunnan arkistosta sekä virallisista luetteloista ja asiakirjahallinnosta; sekä
  6. valtion omaisuutta, hankintoja, lahjoituksia ja muita valtiontalouden erityiskysymyksiä koskevia voimassa olevia säädöksiä.

Jos tämän asetuksen ja perustuslain välillä on ristiriita, noudatetaan perustuslakia.

94 § Pysyvä lakitasoinen sääntely

Valtiontalouden, talousarvion, tilinpäätöksen, tilintarkastuksen, verojen ja julkisten maksujen, valtion lainanoton, valtion omaisuuden sekä muiden pysyvää lakitasoista sääntelyä edellyttävien kysymysten tarkemmasta järjestämisestä säädetään lailla.

Ensimmäisille toimintakykyisille valtiopäiville valmistellaan tämän asetuksen pohjalta laki valtiontaloudesta ja talousarviosta.

95 § Voimaantulo ja väliaikaisuus

Tämä asetus tulee voimaan heti.

Siltä osin kuin tällä asetuksella järjestetään julkista hallintoa, sitä noudatetaan perustuslain 17 §:n mukaisesti väliaikaisesti seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen asti.

Asetuksen voimassaolon päättyminen ei kumoa perustuslain 51 §:ssä suoraan valtiopäiville annettua talous- ja valvontavaltaa eikä vaikuta ennen sitä asianmukaisesti tehtyjen yksittäisten talouspäätösten tai kirjausten oikeusvaikutuksiin.

Ensimmäisten valtiopäivien tulee samalla ratkaista valtiontalouden pysyvän sääntelyn jatkuminen lailla tai muulla perustuslain sallimalla tavalla.

Kaiken tämän vakuudeksi ja vahvistukseksi olemme omakätisellä allekirjoituksellamme tämän asetuksen vahvistaneet ja käskeneet siihen Kuninkaallisen sinettimme painettavaksi.

Annettu 29. elokuuta Armon vuonna 2026 ja hallituskautemme ensimmäisenä vuonna.

Tuomas

Jerusalemin Kuningas