Säädöskokoelma v. 2026

KUNINKAAN ASETUS VALTAKUNNAN RAHAN VÄLIAIKAISESTA SITOMISESTA EUROON

A22-2026

Annettu Jerusalemin kuningaskunnassa 30. elokuuta 2026

Valtakunnan perustamisvaiheen taloudenpidon, kirjanpidon ja varainhoidon selkeyttämiseksi, Jerusalemin kuningaskunnan rahayksikön ja euron välisen väliaikaisen laskennallisen suhteen vahvistamiseksi sekä A18-2026:ssa tarkoitetun erillisen euromääräisen sidonnan toteuttamiseksi säädetään perustuslain 17 §:n nojalla Kuninkaan asetuksena seuraavaa:

I LUKU - Yleiset säännökset

1 § Asetuksen tarkoitus

Tämän asetuksen tarkoituksena on vahvistaa Jerusalemin kuningaskunnan rahan väliaikainen laskennallinen sidonta euroon valtakunnan perustamisvaiheen ajaksi.

Sidonnan tarkoituksena on erityisesti:

1. helpottaa valtakunnan kirjanpitoa ja talousseurantaa;
2. mahdollistaa euroina saatujen tulojen ja lahjoitusten johdonmukainen ilmaiseminen valtakunnan rahayksiköissä;
3. mahdollistaa euroina suoritettujen menojen johdonmukainen ilmaiseminen valtakunnan rahayksiköissä;
4. helpottaa talousarvion laatimista, toimeenpanoa ja seurantaa;
5. tehdä laskennallisen valtakunnan rahan ja tosiasiallisten eurovarojen välinen suhde yksiselitteiseksi; sekä
6. luoda perustamisvaiheeseen vakaa, helposti ymmärrettävä ja yhtenäisesti sovellettava arvonmitta.

2 § Asetuksen väliaikainen luonne

Tämä asetus on perustuslain 17 §:ssä tarkoitettu perustamisvaiheen väliaikainen Kuninkaan asetus.

Asetuksella ei ratkaista pysyvästi Jerusalemin kuningaskunnan rahan ulkoista arvoa eikä luoda valtiopäivien lakitasoista toimivaltaa syrjäyttävää pysyvää valuuttajärjestelyä.

3 § Suhde rahajärjestelmään ja valtiontalouteen

Tämä asetus täydentää A18-2026:ta Jerusalemin kuningaskunnan rahayksiköistä ja rahajärjestelmästä sekä A21-2026:ta valtiontalouden hoidosta ja talousarviosta.

Muilta osin rahajärjestelmään, Aarrekammioon, valtiontalouteen ja kirjanpitoon sovelletaan niitä koskevia voimassa olevia säädöksiä.

II LUKU - Väliaikainen euromääräinen sidos

4 § Markkain perustuva sidonta

Jerusalemin kuningaskunnan rahan väliaikaiseksi laskennalliseksi ulkoiseksi arvoksi vahvistetaan:

1 markka = 1,00 euroa (EUR).

Tässä asetuksessa tästä suhteesta käytetään nimitystä väliaikainen euromääräinen sidos tai valuuttasidos.

5 § Pennin laskennallinen euroarvo

Koska yksi markka vastaa kahtakymmentä penniä, yhden pennin laskennallinen euroarvo on:

1 penni = 0,05 euroa.

6 § Taalerin laskennallinen euroarvo

Koska yksi taaleri vastaa kahtatoista markkaa, yhden taalerin laskennallinen euroarvo on:

1 taaleri = 12,00 euroa.

7 § Rahayksiköiden keskinäiset suhteet

Tämä asetus ei muuta valtakunnan rahayksiköiden A18-2026:ssa vahvistettuja keskinäisiä suhteita:

20 penniä = 1 markka;

12 markkaa = 1 taaleri; sekä

240 penniä = 1 taaleri.

III LUKU - Sidonnan oikeudellinen luonne

8 § Laskennallinen ja hallinnollinen arvonmääritys

Tässä asetuksessa tarkoitettu valuuttasidos on ensisijaisesti valtakunnan sisäisessä kirjanpidossa, talousarviossa, varainhoidossa, talousseurannassa ja muussa hallinnossa käytettävä laskennallinen arvonmääritys.

Sidonta ei itsessään merkitse kahden toisistaan riippumattoman valuutan vaihdettavuutta eikä takaa valtakunnan rahalle ulkopuolista markkina-arvoa.

9 § Euro ei ole valtakunnan oma raha

Euro säilyy Jerusalemin kuningaskunnan rahajärjestelmään nähden ulkoisena valuuttana.

Tämä asetus ei tee eurosta Jerusalemin kuningaskunnan rahayksikköä eikä pennistä, markkasta tai taalerista Suomen, Euroopan unionin tai muun ulkopuolisen oikeusjärjestyksen laillista maksuvälinettä.

10 § Ei lunastus- tai vaihtovelvollisuutta

Valuuttasidos ei itsessään synnytä Jerusalemin kuningaskunnalle, Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammiolle tai muulle valtakunnan toimielimelle velvollisuutta:

1. lunastaa pennejä, markkoja tai taalereita euroiksi;
2. vaihtaa euroja valtakunnan fyysiseksi tai muuksi rahaksi;
3. pitää valtakunnan rahayksikköjä vastaavaa euromääräistä katetta tai valuuttavarantoa;
4. ostaa valtakunnan rahaa takaisin sen laskennallisella euroarvolla; eikä
5. tarjota yleisölle valuutanvaihto-, talletus-, maksu- tai muuta rahoituspalvelua.

Mahdollisesta lunastus- tai vaihto-oikeudesta voidaan määrätä vain erikseen laissa tai muussa siihen perustuslain mukaan riittävässä säädöksessä.

11 § Aarrekammion asema

Aarrekammion sisäinen keskuspankkitehtävä ja tämän asetuksen mukaisen sidoksen hallinnointi eivät tee Aarrekammiosta ulkopuolisen oikeusjärjestyksen tarkoittamaa pankkia, luottolaitosta, maksulaitosta tai valuutanvaihtoliikettä.

Aarrekammio ei tämän asetuksen nojalla tarjoa yleisölle luvanvaraisia pankki- tai rahoituspalveluja.

IV LUKU - Euroissa toteutuvat tulot ja menot

12 § Euroissa saadut tulot

Valtakunnan euroina saama tulo kirjataan valtiontalouden kirjanpitoon:

1. tosiasiallisena euromääränä; sekä
2. rinnakkaisena laskennallisena määränä valtakunnan rahayksiköissä tämän asetuksen mukaisen sidoksen perusteella.

13 § Euroissa saadut lahjoitukset

Valtakunnalle annettu euromääräinen rahalahjoitus kirjataan sen tosiasiallisena euromääränä ja rinnakkaisena laskennallisena arvona valtakunnan rahayksiköissä.

Euromäärä muunnetaan markoiksi jakamalla euromäärä kahdella. Vastaava penni- tai taalerimäärä johdetaan 5–7 §:n suhteista.

14 § Euroissa suoritettavat menot

Valtakunnan euroina suoritettava meno kirjataan:

1. tosiasiallisena euromääränä; sekä
2. rinnakkaisena laskennallisena määränä valtakunnan rahayksiköissä.

Tosiasiallisesta maksuvelvoitteesta määräävä euroarvo ei muutu kirjanpidollisen muunnoksen vuoksi.

15 § Talousarvio ja euromääräinen maksu

Valtiopäivien tai perustamisvaiheessa toimivaltaisen tahon hyväksymä talousarvio voidaan esittää valtakunnan omissa rahayksiköissä, vaikka tosiasialliset maksut suoritettaisiin euroina.

Aarrekammio seuraa tällöin rinnakkain:

1. valtakunnan rahayksiköissä ilmaistua määrärahaa;
2. sen laskennallista käyttöä valtakunnan rahayksiköissä; sekä
3. tosiasiallista euromääräistä kassavirtaa ja rahavarojen määrää.

16 § Fyysisen valuutanvaihdon tarpeettomuus

Euromääräisiä tuloja, lahjoituksia tai rahavaroja ei tarvitse tosiasiallisesti vaihtaa mihinkään muuhun valuuttaan, jotta ne voidaan ilmaista valtakunnan rahayksiköissä.

Tämän asetuksen mukainen muuntaminen on kirjanpidollinen ja hallinnollinen laskutoimitus.

V LUKU - Muut ulkoiset valuutat

17 § Muu kuin euro

Jos valtakunta saa tulon, suorittaa menon tai kirjaa varan tai velvoitteen muussa valuutassa kuin euroissa, alkuperäinen valuuttamäärä säilytetään kirjanpidossa.

Rinnakkaisen valtakunnan rahassa ilmaistavan arvon laskemiseksi määrä muunnetaan ensin euroiksi ja euroarvo tämän jälkeen tämän asetuksen mukaisesti valtakunnan rahayksiköiksi.

18 § Euroksi muuntamisessa käytettävä viitekurssi

Muun ulkoisen valuutan muuttamisessa euroiksi käytetään julkisesti saatavilla olevaa ja yleisesti luotettavana pidettävää viitekurssia.

Aarrekammion Johtokunta voi Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitajan esittelystä vahvistaa yhtenäisen kirjanpidollisen menettelyn siitä:

1. mitä viitekurssilähdettä käytetään;
2. miltä päivältä kurssi määräytyy;
3. käytetäänkö tapahtumakohtaista, päivittäistä, kuukausittaista tai muuta perusteltua kirjanpitokurssia;
4. miten pyöristykset ja muuntoerot käsitellään; sekä
5. miten poikkeukselliset tai puuttuvat valuuttakurssit käsitellään.

Teknisellä ohjeella ei voida muuttaa tämän asetuksen 4–7 §:ssä vahvistettua euromääräistä sidosta.

19 § Tapahtumapäivän periaate

Jollei 18 §:n nojalla vahvistetussa talousohjeessa toisin määrätä, ulkoisessa valuutassa toteutunut tapahtuma muunnetaan euroiksi tapahtumapäivän asianmukaisella viitekurssilla.

Jos tapahtumapäivälle ei ole saatavilla luotettavaa kurssia, voidaan käyttää lähimmän edeltävän päivän saatavilla olevaa kurssia tai muuta johdonmukaisesti sovellettavaa perustetta.

VI LUKU - Kirjanpidollinen soveltaminen

20 § Rinnakkainen kirjaaminen

Euromääräisestä tapahtumasta säilytetään valtiontalouden kirjanpidossa tieto sekä tapahtuman todellisesta euromäärästä että sen rinnakkaisesta laskennallisesta arvosta valtakunnan rahayksiköissä.

Tosiasiallista euroarvoa ja laskennallista valtakunnan raha-arvoa ei saa kirjanpidossa esittää siten, että ne voisivat sekoittua toisiinsa.

21 § Muun valuutan kirjaaminen

Jos tapahtuma on toteutunut muussa valuutassa kuin euroissa, kirjanpidossa säilytetään tarpeen mukaan tieto:

1. alkuperäisestä valuutasta;
2. alkuperäisestä rahamäärästä;
3. euroksi muuntamisessa käytetystä kurssista ja kurssipäivästä;
4. tapahtuman laskennallisesta euroarvosta; sekä
5. vastaavasta laskennallisesta määrästä valtakunnan rahayksiköissä.

22 § Pienin laskennallinen rahayksikkö ja pyöristäminen

Valtakunnan sisäisen rahakirjanpidon pienin rahayksikkö on A18-2026:n mukaisesti penni. Tämän asetuksen voimassa ollessa yksi penni vastaa laskennallisesti kymmentä eurosenttiä.

Jos euroissa tai muussa valuutassa toteutunut tapahtuma ei muunnu täsmälleen kokonaisiksi penneiksi, valtakunnan rahayksiköissä esitettävä summa pyöristetään lähimpään penniin Aarrekammion yhtenäisen teknisen ohjeen mukaisesti.

Alkuperäinen valuuttamäärä säilytetään aina muuttumattomana, ja olennainen pyöristys- tai muuntoero kirjataan tarvittaessa erikseen.

23 § Alkuperäisen rahamäärän ensisijaisuus

Kun kyse on tosiasiallisesta euromääräisestä tai muun ulkoisen valuutan määräisestä maksusta, saamisesta, pankki- tai maksutilin saldosta, omaisuudesta tai velvoitteesta, alkuperäinen valuuttamäärä on ulkoisen talouden kirjanpidossa ensisijainen tieto.

Valtakunnan rahayksiköissä esitetty määrä on tällöin rinnakkainen sisäinen laskenta- ja raportointiarvo.

VII LUKU - Valtiontalous ja talousarvio

24 § Talousarvion rahayksiköt

Valtakunnan talousarvio voidaan A21-2026:n mukaisesti laatia penneinä, markkoina ja taalereina. Tosiasiallinen tai arvioitu euromäärä voidaan esittää rinnakkaisena tietona.

25 § Määrärahojen laskennallinen euroarvo

Valtakunnan rahayksiköissä ilmaistulla määrärahalla on tämän asetuksen voimassa ollessa 4–7 §:n mukainen laskennallinen euroarvo.

Esimerkiksi viiden taalerin määrä vastaa laskennallisesti 120 euroa.

Laskennallinen euroarvo ei itsessään takaa, että valtiolla on vastaava määrä tosiasiallisia eurovaroja käytettävissään.

26 § Tosiasiallisten rahavarojen erillinen seuranta

Aarrekammio pitää valtiontalouden seurannassa selvästi erillään:

1. valtakunnan rahayksiköissä ilmaistut laskennalliset talousarvio- ja kirjanpitoarvot; sekä
2. tosiasialliset euro- ja muut ulkoisissa valuutoissa olevat rahavarat, saamiset ja velvoitteet.

Valuuttasidos mahdollistaa näiden vertailun mutta ei muuta laskennallista arvoa tosiasialliseksi ulkoiseksi rahavaraksi.

VIII LUKU - Suhde fyysiseen rahaan

27 § Asetus ei vahvista fyysistä rahasarjaa

Tällä asetuksella ei hyväksytä, vahvisteta eikä lasketa liikkeeseen Jerusalemin kuningaskunnan fyysisiä kolikoita tai seteleitä eikä päätetä niiden nimellisarvoista, malleista, materiaaleista tai muista olennaisista ominaisuuksista.

Fyysisistä kolikoista ja seteleistä säädetään A18-2026:n mukaisesti erikseen lailla, kun niiden lopullisesta järjestelmästä on päätetty.

28 § Tulevan fyysisen rahan laskennallinen euroarvo

Jos fyysinen kolikko tai seteli myöhemmin lain nojalla vahvistetaan ja lasketaan liikkeeseen tämän asetuksen voimassa ollessa, sen laskennallinen euroarvo määräytyy siihen vahvistetun penni-, markka- tai taalerimäärän perusteella 4–7 §:n mukaisesti.

Tämä ei synnytä lunastus- tai vaihtovelvollisuutta.

29 § Materiaalin ja keräilyarvon vaikutuksettomuus

Fyysisen rahakappaleen valmistusmateriaalin markkina-arvo tai sen mahdollinen keräily-, myynti- tai numismaattinen arvo ei muuta sen rahajärjestelmän mukaista nimellisarvoa eikä tämän asetuksen mukaista laskennallista euroarvoa.

IX LUKU - Valuuttasidoksen hallinto

30 § Aarrekammion tehtävä

Jerusalemin kuningaskunnan Aarrekammio vastaa tämän asetuksen käytännön toimeenpanosta A17-2026:ssa vahvistetun tehtävänjaon mukaisesti.

Aarrekammio ei voi omalla päätöksellään muuttaa 4 §:ssä vahvistettua vaihtosuhdetta.

31 § Hallintoneuvosto

Aarrekammion Hallintoneuvosto seuraa keskuspankki- ja rahataloustehtäviensä yhteydessä valuuttasidoksen vaikutuksia, tarkoituksenmukaisuutta ja suhdetta valtakunnan rahajärjestelmään.

Hallintoneuvosto voi antaa Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitajalle ja valtakunnanneuvostolle lausunnon sidoksen muuttamisen, jatkamisen tai poistamisen tarpeesta.

32 § Johtokunta

Aarrekammion Johtokunta vastaa siitä, että valuuttasidosta sovelletaan yhdenmukaisesti valtiontalouden, talousarvion, kirjanpidon, kassanhallinnan ja talousraportoinnin teknisissä menettelyissä.

Johtokunta hyväksyy Rahastonhoitajan esittelystä tarpeelliset kirjanpidolliset muunto- ja pyöristysohjeet.

33 § Valtiontalousosasto ja Raha- ja varanto-osasto

Valtiontalousosasto toteuttaa valuuttasidoksen käytännön soveltamisen valtion talousarviossa, kirjanpidossa, tilinpäätöksessä ja talousseurannassa.

Raha- ja varanto-osasto seuraa sidoksen rahataloudellisia vaikutuksia, valmistelee asiaa Hallintoneuvostolle ja huolehtii sidokseen liittyvästä raha- ja varantoanalyysistä.

34 § Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitaja

Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitaja:

1. johtaa ja yhteensovittaa tämän asetuksen toimeenpanoa Aarrekammiossa;
2. esittelee valuuttasidoksen kirjanpidolliset asiat Johtokunnalle ja rahataloudelliset asiat tarvittaessa Hallintoneuvostolle;
3. huolehtii siitä, että valtakunnanneuvostolle ja valtiopäiville annetaan niiden toimivallan kannalta tarpeelliset tiedot sidoksen vaikutuksista;
4. voi pyytää Valtiontalousosastolta ja Raha- ja varanto-osastolta selvityksiä sidoksen toimivuudesta; sekä
5. valmistelee tarvittaessa ehdotuksen sidoksen muuttamisesta, korvaamisesta tai poistamisesta toimivaltaisen tahon käsiteltäväksi.

Rahastonhoitaja ei voi yksin muuttaa tämän asetuksen 4 §:ssä vahvistettua vaihtosuhdetta.

X LUKU - Sidoksen muuttaminen, arviointi ja päättyminen

35 § Muuttaminen perustamisvaiheen aikana

Ennen ensimmäisten toimintakykyisten valtiopäivien kokoontumista Kuningas voi perustuslain 17 §:n nojalla erillisellä asetuksella muuttaa tämän asetuksen mukaista vaihtosuhdetta tai kumota valuuttasidoksen, jos siihen on painava valtiontaloudellinen, kirjanpidollinen tai rahataloudellinen syy.

Jos valtakunnanneuvosto ja Aarrekammion hallintoelimet ovat toimintakykyisiä, asiassa pyydetään ennen päätöstä Hallintoneuvoston ja Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitajan lausunto. Kuninkaan päätökseen sovelletaan perustuslain 30 §:n mukaista varmennusta.

36 § Ensimmäinen uudelleenarviointi

Kun valtakunnanneuvosto ja Aarrekammion Hallintoneuvosto ovat muodostuneet, Hallintoneuvosto valmistelee Rahastonhoitajan johdolla arvion valuuttasidoksen toimivuudesta viimeistään kuuden kuukauden kuluessa niiden toiminnan alkamisesta, jollei valtiopäivät ole jo ratkaissut sidoksen pysyvää asemaa.

Arviossa tarkastellaan erityisesti:

1. valtakunnan tulojen, menojen, varojen ja velvoitteiden tosiasiallisia valuuttoja;
2. sidoksen vaikutusta kirjanpidon ja talousarvion selkeyteen;
3. sidoksen vakautta ja hallinnollista tarkoituksenmukaisuutta;
4. valtakunnan rahajärjestelmän uskottavuutta ja toimivuutta; sekä
5. sitä, onko euro edelleen tarkoituksenmukaisin ulkoinen laskennallinen arvonmitta.

37 § Asetuksen lakkaaminen valtiopäivien kokoontuessa

Perustuslain 17 §:n mukaisesti tätä asetusta noudatetaan väliaikaisesti seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen asti.

Kun ensimmäiset toimintakykyiset valtiopäivät kokoontuvat, tämä asetus lakkaa olemasta tuleviin tapahtumiin sovellettava oikeusperusta, jollei sidoksen jatkamisesta ole säädetty lailla tai valtiopäivät ole perustuslain mukaisesti hyväksynyt muuta väliaikaista järjestelyä.

Asetuksen voimassaoloaikana kirjattuihin tapahtumiin sovellettua laskennallista kurssia ei muuteta jälkikäteen pelkästään asetuksen lakkaamisen vuoksi.

38 § Pysyvästä valuuttasidoksesta säätäminen

Jerusalemin kuningaskunnan rahan pysyvästä sitomisesta euroon tai muuhun ulkoiseen valuuttaan, hyödykkeeseen tai arvonmittaan säädetään lailla.

Laissa tulee tarvittaessa ratkaista ainakin sidoksen kohde, vaihtosuhde, voimaantulo, muuttamismenettely sekä mahdollinen lunastus-, vaihto- tai varantovelvollisuus.

XI LUKU - Suhde A18-2026- ja A21-2026-asetuksiin

39 § Suhde A18-2026:een

A18-2026 jää muutoin voimaan sellaisenaan. Tämä asetus muodostaa siinä tarkoitetun erillisen perustamisvaiheen väliaikaisen euromääräisen sidonnan.

Tätä asetusta ei tulkita fyysisen rahan malleja, liikkeeseenlaskua tai lunastamista koskevaksi säädökseksi.

40 § Suhde A21-2026:een

A21-2026:n mukaisessa valtiontalouden rinnakkaislaskennassa tämän asetuksen voimassa ollessa käytetään tässä vahvistettua suhdetta 1 markka = 2,00 euroa.

A21-2026:n säännökset tosiasiallisten euro- ja muiden valuuttavarojen erillisestä kirjaamisesta, valtiopäivien budjettivallasta ja talousarvion toimeenpanosta jäävät muuttamattomina voimaan.

41 § Suhde A17-2026:een

Aarrekammion, sen Johtokunnan, Hallintoneuvoston, Valtiontalousosaston, Raha- ja varanto-osaston sekä Valtakunnan ja Aarrekammion rahastonhoitajan asemaan ja yleiseen toimivaltaan sovelletaan A17-2026:ta.

Tämä asetus antaa niille vain tässä nimenomaisesti määrätyn sidoksen toimeenpanoon liittyvän tehtävän eikä laajenna niiden toimivaltaa muissa asioissa.

XII LUKU - Erinäiset säännökset

42 § Teknisten ohjeiden rajat

Aarrekammion Johtokunta voi Rahastonhoitajan esittelystä antaa tämän asetuksen toimeenpanemiseksi teknisiä ohjeita:

1. muiden valuuttojen euroksi muuttamisesta;
2. käytettävistä valuuttakurssilähteistä;
3. kirjanpidollisista muuntomenetelmistä;
4. pyöristyksistä ja muuntoeroista;
5. talousarvion ja tilinpäätöksen rinnakkaisista euromerkinnöistä; sekä
6. muista tämän asetuksen soveltamiseen liittyvistä teknisistä kirjanpitokysymyksistä.

Teknisellä ohjeella ei voida muuttaa 4 §:ssä vahvistettua vaihtosuhdetta, luoda lunastusvelvollisuutta, perustaa veroa tai julkista maksua taikka muuttaa valtiopäivien budjettivaltaa.

43 § Sidosta koskevat asiakirjat ja julkisuus

Valuuttasidoksen vahvistamista, muuttamista, arviointia ja soveltamista koskevat viralliset päätökset, lausunnot ja taloudelliset selvitykset kuuluvat valtakunnan asiakirjahallinnon piiriin.

Niiden julkisuudessa noudatetaan perustuslain 75 §:ää ja asiasta säädettävää lakia. Tällä asetuksella ei perusteta erillistä salassapitoperustetta.

44 § Hallitsevaa Kuningatarta koskeva vastaavuus

Mitä tässä asetuksessa säädetään Kuninkaasta, sovelletaan vastaavasti hallitsevaan Kuningattareen perustuslain 4 §:n mukaisesti.

45 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan heti ja on voimassa 37 §:ssä määrätyllä tavalla väliaikaisesti.

Kaiken tämän vakuudeksi ja vahvistukseksi olemme omakätisellä allekirjoituksellamme tämän asetuksen vahvistaneet ja käskeneet siihen Kuninkaallisen sinettimme painettavaksi.

Annettu 30. elokuuta Armon vuonna 2026 ja hallituskautemme ensimmäisenä vuonna.

Tuomas

Jerusalemin Kuningas