Valitse kieli

KUNINKAAN ASETUS VALTAKUNNAN KIELISTÄ

A8-2026

Annettu Jerusalemin kuningaskunnassa 11. elokuuta 2026.

Perustuslain 17 ja 78 §:n nojalla latinan historiallisen ja seremoniallisen aseman toteuttamiseksi sekä valtakunnan perustamisvaiheen väliaikaisten kielikäytäntöjen järjestämiseksi säädetään Kuninkaan asetuksena seuraavaa:

I LUKU - Yleiset säännökset

1 § Valtakunnan kielet

Jerusalemin kuningaskunnan historiallinen ja seremoniallinen kieli on perustuslain 78 §:n mukaisesti latina.

Valtakunnan perustamisvaiheen väliaikaiset hallinnolliset käyttökielet ovat suomi ja englanti siihen saakka, kun hallinnon kielistä säädetään lailla.

Kaikkia kolmea kieltä käytetään valtakunnan toiminnassa tässä asetuksessa säädetyllä tavalla, kuitenkaan rajoittamatta perustuslain 78 §:ssä lailla säädettäviksi määrättyjä kielikysymyksiä.

2 § Kielten asema

Latina ilmaisee valtakunnan historiallista, kristillistä ja seremoniallista jatkuvuutta, ja sitä käytetään erityisesti kuningashuoneen, valtiollisten seremonioiden, tunnusten ja juhlallisten asiakirjojen yhteydessä.

Suomea ja englantia käytetään perustamisvaiheessa valtakunnan hallinnossa, kansalaisasioissa ja muussa käytännön toiminnassa. Lainsäädännön ja oikeudenkäytön kielistä säädetään lailla.

Suomi ja englanti ovat tämän asetuksen voimassaoloaikana keskenään tasavertaisia hallinnollisia käyttökieliä siltä osin kuin laissa ei toisin säädetä.

3 § Kielellisen ymmärrettävyyden periaate

Perustamisvaiheen hallinnossa on pyrittävä siihen, että kansalaisia koskevat säännöt, päätökset ja muut olennaiset tiedot ovat heidän ymmärrettävissään.

Latinan käyttö seremoniallisena tai historiallisena kielenä ei saa estää valtakunnan säädösten, päätösten tai toiminnan sisällön ymmärtämistä.

II LUKU - Säädösten kielet

4 § Kuninkaan asetusten ja muiden säädösasiakirjojen kieliversiot

Perustamisvaiheen aikana Kuninkaan asetukset, kuninkaalliset julistukset ja muut yleisesti merkittävät kuninkaalliset säädösasiakirjat laaditaan mahdollisuuksien mukaan:

  1. suomeksi;
  2. englanniksi; sekä
  3. latinaksi.

Valtiopäivien säätämien lakien kielistä, virallisista kieliversioista ja julkaisemisesta säädetään lailla perustuslain 78 §:n mukaisesti.

5 § Perustamisvaiheen viralliset kieliversiot

Kuninkaan asetuksen tai muun Kuninkaan antaman säädösasiakirjan suomen- ja englanninkieliset tekstit ovat tämän asetuksen nojalla sen viralliset hallinnolliset kieliversiot, jos ne vahvistetaan osana samaa säädöstä.

Latinankielinen teksti on säädösasiakirjan virallinen seremoniallinen kieliversio.

Säädösasiakirjojen laatimisessa on huolehdittava siitä, että eri kieliversiot vastaavat sisällöltään mahdollisimman tarkasti toisiaan.

6 § Kieliversioiden välinen ristiriita

Jos saman vahvistetun säädösasiakirjan suomen- ja englanninkielisten versioiden välillä havaitaan merkityksellinen ristiriita, niitä on tulkittava asiakirjan tarkoituksen, perustuslain ja asiakirjan kokonaisuuden perusteella.

Latinankielistä versiota voidaan käyttää tulkinnan apuna, mutta seremoniallisena kieliversiona se ei yksinään voi muuttaa suomen- ja englanninkielisissä hallinnollisissa versioissa ilmaistua oikeudellista sisältöä.

Jos ristiriitaa ei voida tulkinnalla poistaa, korjaus tehdään samaa säädöstasoa ja toimivaltaa noudattaen kuin alkuperäinen teksti.

7 § Säädöksen numero ja nimi

Säädöksen numero on sama kaikissa kieliversioissa.

Säädöksen nimi käännetään asianomaiselle kielelle, mutta säädöksen virallinen tunnus säilyy muuttumattomana.

Siten esimerkiksi samalla asetuksella voi olla suomen-, englannin- ja latinankielinen nimi, mutta kaikissa kieliversioissa käytetään samaa säädösnumeroa.

III LUKU - Valtakunnan viralliset asiakirjat

8 § Keskeiset valtioasiakirjat

Valtakunnan keskeisistä pysyväisluonteisista valtioasiakirjoista voidaan laatia suomen-, englannin- ja latinankieliset versiot.

Tällaisia asiakirjoja ovat erityisesti:

  1. perustuslain käännökset;
  2. lait, niiden kieliversiot ja käännökset laissa säädetyllä tavalla;
  3. Kuninkaan asetukset ja merkittävät julistukset;
  4. hallitsijanvala;
  5. kruunajaisasiakirja;
  6. aatelisarvojen erioikeuskirjat;
  7. valtakunnan perustamista tai valtiosääntöistä järjestystä koskevat asiakirjat; sekä
  8. muut Kuninkaan erikseen määräämät juhlalliset tai pysyväisluonteiset asiakirjat.

Perustuslain, lain ja muun ylemmänasteisen säädöksen oikeudellisesti määräävä kieliversio määräytyy perustuslain ja lain nojalla; tämän asetuksen perusteella laadittu käännös ei itsessään muuta säädöksen oikeudellista asemaa.

9 § Erioikeuskirjat ja kuninkaalliset asiakirjat

Aatelisarvon, kunnia-arvon tai muun kuninkaallisen oikeuden myöntävä erioikeuskirja voidaan laatia yhtenä kolmikielisenä asiakirjana tai useana toisiaan vastaavana kieliversiona.

Juhlallisessa erioikeuskirjassa latina voidaan sijoittaa typografisesti ensisijaiselle paikalle sen seremoniallisen aseman johdosta.

Suomen- ja englanninkielisen tekstin tulee kuitenkin olla asianomaisen saatavilla silloin, kun se on asiakirjan sisällön ymmärtämiseksi tarpeen.

10 § Tavanomaiset hallinnolliset asiakirjat

Perustamisvaiheen tavanomaisia hallinnollisia asiakirjoja, kirjeenvaihtoa, pöytäkirjoja, luetteloita ja muita päivittäisen hallinnon asiakirjoja ei tarvitse laatia kaikilla kolmella valtakunnan kielellä.

Ne voidaan laatia suomeksi tai englanniksi asian luonteen ja tarkoituksenmukaisuuden mukaan.

Tarvittaessa asiakirjasta laaditaan käännös toiselle hallinnolliselle käyttökielelle.

11 § Rekisterit

Sellaisten rekisterien ja luetteloiden, joiden perustamisesta ja ylläpidosta on säädetty lailla tai muulla toimivaltaisella säädöksellä, otsikot, keskeiset käsitteet ja julkisesti esitettävät tiedot voidaan esittää sekä suomeksi että englanniksi.

Rekisterin sisältämiä yksittäisiä merkintöjä ei tarvitse kääntää, ellei niiden käyttötarkoitus sitä edellytä.

Regalioiden, kuninkaallisten arvonimien, mottojen ja muiden seremoniallisten tietojen latinankieliset muodot merkitään rekisteriin silloin, kun sellainen muoto on virallisesti vahvistettu.

IV LUKU - Latina seremoniallisena kielenä

12 § Latinan seremoniallinen käyttö

Latinaa käytetään ensisijaisesti:

  1. kruunajaisissa ja muissa kuninkaallisissa seremonioissa;
  2. kuninkaallisissa julistuksissa ja erioikeuskirjoissa;
  3. kuningashuoneen tunnuslauseissa ja muissa pysyvissä tunnuksissa;
  4. valtakunnan sineteissä;
  5. kunniamerkeissä, mitaleissa ja muissa kunniatunnuksissa;
  6. kolikoissa ja seteleissä;
  7. kuninkaallisten ja valtiollisten rakennusten, esineiden ja tunnusten kirjoituksissa;
  8. valtakunnan erityisissä kirkollisissa toimituksissa; sekä
  9. muissa historiallisissa ja seremoniallisissa yhteyksissä.

13 § Latinan käyttö seremonioissa

Kun valtiollisen tai kuninkaallisen seremonian osa toimitetaan latinaksi, voidaan sen sisältö julkaista tai esittää myös suomeksi ja englanniksi.

Hallitsijanvala voidaan perustuslain 10 § huomioon ottaen lausua latinaksi, jos Kuningas ja Hovi ovat näin päättäneet ja valan sisältö täyttää perustuslain vaatimukset. Oikeudellisesti merkityksellisestä lausumasta laaditaan tarvittaessa suomen- tai englanninkielinen todistus tai käännös.

14 § Latinalaiset nimet ja arvotyylit

Valtakunnalla, sen toimielimillä, kuningashuoneella, kuninkaallisilla arvonimillä, viroilla ja muilla valtakunnallisilla instituutioilla voi olla virallinen latinankielinen nimi.

Latinalaista nimeä voidaan käyttää suomen- tai englanninkielisen nimen rinnalla tai seremoniallisissa yhteyksissä sen asemesta.

Virallinen latinankielinen nimi vahvistetaan säädöksellä, kuninkaallisella julistuksella tai muulla Kuninkaan päätöksellä.

V LUKU - Suomen ja englannin käyttö

15 § Asiointi valtakunnan kanssa

Perustamisvaiheessa valtakunnan viranomaiset vastaanottavat asiointia suomeksi ja englanniksi siinä määrin kuin käytettävissä olevat voimavarat sallivat.

Valtakunnan viranomainen pyrkii vastaamaan samalla hallinnollisella käyttökielellä, jolla asia on saatettu vireille.

Asiointikielestä, oikeudesta käyttää kieltä viranomaisessa ja oikeudesta saada toimituskirja tietyllä kielellä säädetään lailla perustuslain 78 §:n mukaisesti.

16 § Valtakunnan julkinen tiedottaminen

Perustamisvaiheen yleisesti merkittävät tiedotteet ja kansalaisia koskevat ohjeet julkaistaan mahdollisuuksien mukaan sekä suomeksi että englanniksi.

Erityisen merkittävään kuninkaalliseen tai valtiolliseen tiedonantoon voidaan liittää myös latinankielinen teksti.

17 § Valtakunnan verkkosivut ja julkaisut

Valtakunnan perustamisvaiheen virallisessa verkkoviestinnässä käytetään suomea ja englantia.

Latinaa voidaan käyttää täydellisenä kieliversiona tai erityisesti seremoniallisessa, historiallisessa ja kuningashuonetta koskevassa sisällössä.

Kaiken sisällön samanaikaista julkaisemista kaikilla valtakunnan kielillä ei edellytetä, ellei asiasta ole erikseen määrätty.

VI LUKU - Käännökset ja kielenhuolto

18 § Viralliset käännökset

Säädösten ja muiden keskeisten valtioasiakirjojen käännösten tulee välittää alkuperäisen tekstin sisältö mahdollisimman täsmällisesti.

Käännöksessä voidaan käyttää kohdekielelle luontevaa oikeudellista, hallinnollista tai seremoniallista ilmaisua, jos se ei muuta määräyksen merkitystä.

19 § Vakiintunut sanasto

Valtakunnan keskeisistä virka-, toimielin-, arvo- ja säädöstermeistä pidetään yllä virallista kolmikielistä sanastoa.

Sanastoon merkitään käsitteen:

  1. suomenkielinen nimi;
  2. englanninkielinen nimi; sekä
  3. latinankielinen nimi, jos sellainen on vahvistettu.

Hovikanslia tai muu Kuninkaan määräämä taho vastaa sanaston ylläpitämisestä siltä osin kuin kyse on kuningashuoneen tai Kuninkaan toimivaltaan kuuluvista termeistä.

20 § Virallisen termin yhtenäisyys

Kun valtakunnan toimielimelle, viralle, arvonimelle tai muulle käsitteelle on vahvistettu virallinen käännös, sitä käytetään johdonmukaisesti valtakunnan virallisissa asiakirjoissa.

Virallinen käännös voidaan muuttaa, jos aikaisempi ilmaisu osoittautuu virheelliseksi, epäselväksi tai kielellisesti sopimattomaksi. Jos muutos vaikuttaisi säädöksen oikeudelliseen sisältöön, se on tehtävä asianmukaisessa säädösmenettelyssä.

VII LUKU - Perustamisvaiheen määräykset

21 § Kieliversioiden valmistuminen perustamisvaiheessa

Valtakunnan perustamisvaiheen aikana Kuninkaan asetus tai muu kuninkaallinen säädösasiakirja voidaan käytännön syistä ensin vahvistaa yhdellä hallinnollisista käyttökielistä.

Sen puuttuvat englannin-, suomen- ja latinankieliset käännökset laaditaan ja julkaistaan niin pian kuin kohtuudella mahdollista asiakirjan luonne huomioon ottaen.

Myöhemmin valmistunut käännös katsotaan saman asiakirjan kieliversioksi eikä uudeksi säädökseksi, mutta se ei saa muuttaa jo vahvistetun tekstin oikeudellista sisältöä.

22 § Aikaisemmin annetut säädökset

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annetuille Kuninkaan asetuksille ja muille kuninkaallisille säädösasiakirjoille laaditaan puuttuvat englannin- ja latinankieliset käännökset asteittain.

Käännösten valmistuminen ei vaikuta alkuperäisen säädöksen voimaantuloon tai pätevyyteen.

VIII LUKU - Erinäiset säännökset

23 § Kielten käyttäminen valtakunnan tunnuksissa

Valtakunnan kulloinkin laillisesti vahvistetuissa vaakunoissa, sineteissä, lipuissa, kunniamerkeissä, kolikoissa, seteleissä ja muissa pysyvissä tunnuksissa voidaan käyttää latinaa ilman suomen- tai englanninkielistä rinnakkaistekstiä.

Tällainen käyttö on latinan virallisen seremoniallisen aseman mukaista.

24 § Tarkemmat määräykset

Kuningas voi antaa tarkempia määräyksiä latinan seremoniallisesta käytöstä, kuningashuoneen kielikäytännöistä, virallisista käännöksistä, kieliasusta ja valtakunnan virallisesta sanastosta sekä perustamisvaiheen hallinnollisista kielikäytännöistä. Tarkemmilla määräyksillä ei voida ratkaista asiaa, jonka perustuslain 78 § edellyttää säädettäväksi lailla.

25 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan heti.

Latinan historiallinen ja seremoniallinen asema perustuu suoraan perustuslain 78 §:ään ja jatkuu tästä asetuksesta riippumatta.

Tämän asetuksen hallintoa ja muita perustuslain 78 §:ssä lailla säädettäviksi määrättyjä kielikysymyksiä koskevia säännöksiä sovelletaan perustamisvaiheen väliaikaisina järjestelyinä. Julkista hallintoa koskevilta osiltaan niitä noudatetaan perustuslain 17 §:n mukaisesti enintään seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen saakka, ja ne väistyvät siltä osin kuin asiasta säädetään lailla.

Kaiken tämän vakuudeksi ja vahvistukseksi olemme omakätisellä allekirjoituksellamme tämän asetuksen vahvistaneet ja käskeneet siihen Kuninkaallisen sinettimme painettavaksi.

Asetus varustetaan lisäksi Jerusalemin kuningaskunnan valtion sinetillä.

Annettu 11. elokuuta Armon vuonna 2026 ja hallituskautemme ensimmäisenä vuonna.

Tuomas

Jerusalemin Kuningas