Säädös 9/2026: Kuninkaan asetus säädösten antamisesta, vahvistamisesta ja julkaisemisesta

Perustuslain 17, 30, 53–56, 75 ja 82 §:n sekä valtakunnan säädösjärjestystä koskevien muiden säännösten nojalla säädetään Kuninkaan asetuksena seuraavaa:

I LUKU - Yleiset säännökset

1 § Asetuksen tarkoitus

Tässä asetuksessa säädetään Jerusalemin kuningaskunnan lakien, Kuninkaan asetusten, valtakunnanneuvoston asetusten ja muiden kuninkaallisten säädösasiakirjojen antamisesta, vahvistamisesta, allekirjoittamisesta, numeroimisesta, julkaisemisesta, muuttamisesta, kumoamisesta ja säilyttämisestä.

Tämän asetuksen tarkoituksena on turvata valtakunnan säädösten aitous, yhdenmukaisuus, julkisuus ja pysyvä saatavuus.

Mitä tässä asetuksessa säädetään Kuninkaasta, sovelletaan vastaavasti hallitsevaan Kuningattareen perustuslain 4 §:n mukaisesti.

2 § Säädöslajit

Valtakunnan varsinaisia säädöksiä ovat:

laki, jonka valtiopäivät ovat perustuslain mukaisesti hyväksyneet ja joka saatetaan voimaan joko Kuninkaan hyväksymänä perustuslain 53 §:n mukaisesti tai perustuslain 54 §:n mukaisessa poikkeusmenettelyssä ilman Kuninkaan hyväksyntää;
Kuninkaan asetus, jonka Kuningas antaa perustuslain tai lain nojalla hänelle kuuluvan asetuksenantovallan puitteissa;
valtakunnanneuvoston asetus, kun perustuslaki tai laki nimenomaisesti antaa valtakunnanneuvostolle asetuksenantovallan; sekä
muu sellainen säädös, josta perustuslaissa tai laissa erikseen määrätään.

Kuninkaallinen julistus, kuninkaallinen määräys, erioikeuskirja, nimityskirja tai muu Kuninkaan antama asiakirja ei ole laki tai asetus, ellei sen oikeudellisesta asemasta erikseen toisin säädetä.

3 § Säädösten hierarkia

Perustuslaki on valtakunnan ylin säädös.

Laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Kuninkaan asetus ei saa olla ristiriidassa perustuslain eikä voimassa olevan lain kanssa.

Alempaa säädöstä on tulkittava mahdollisuuksien mukaan ylemmän säädöksen mukaisesti.

II LUKU - Säädöksen antaminen

4 § Säädöksen rakenne

Säädöksessä tulee olla ainakin:

säädöksen laji;
säädöksen nimi;
säädösnumero;
antopäivä;
varsinainen säädösteksti pykäliin ja tarvittaessa lukuihin jaettuna;
voimaantuloa koskeva määräys; sekä
säädöksen edellyttämä vahvistus tai voimaansaattamismerkintä sekä perustuslain ja lain edellyttämät allekirjoitukset ja sinetit.

Säädökseen voidaan lisäksi liittää johdanto, perustamislauseke, liitteitä tai muita sen soveltamisen kannalta tarpeellisia osia.

5 § Säädöksen nimi

Säädöksen nimen tulee ilmaista mahdollisimman selvästi sen pääasiallinen sisältö.

Säädöksen virallisessa nimessä käytetään säädöslajia osoittavaa nimitystä, kuten Laki tai Kuninkaan asetus.

6 § Antopäivä

Kuninkaan hyväksymän lain antopäiväksi merkitään päivä, jona Kuningas allekirjoittaa lain. Perustuslain 54 §:n nojalla ilman Kuninkaan hyväksyntää voimaan saatetun lain antopäiväksi merkitään päivä, jona valtiopäivät saattavat lain voimaan ja se allekirjoitetaan perustuslain 54 §:ssä säädetyllä tavalla. Kuninkaan asetuksen antopäiväksi merkitään päivä, jona Kuningas allekirjoittaa asetuksen.

Kuninkaan asetuksessa voidaan määrätä myöhemmästä voimaantuloajankohdasta. Lakien voimaantuloon sovelletaan perustuslain 53 ja 54 §:ää. Jos muu säädös tulee voimaan antopäivästään poikkeavana ajankohtana, antopäivä ja voimaantulopäivä merkitään erikseen.

III LUKU - Säädösten numerointi

7 § Säädösnumero

Jokaiselle säädökselle annetaan yksilöllinen säädösnumero.

Säädösnumero muodostuu säädöslajia osoittavasta kirjaimesta, järjestysnumerosta ja antamisvuodesta.

8 § Numerosarjat

Säädösten numerosarjoina käytetään:

L – laki;
A – Kuninkaan asetus;
VN – valtakunnanneuvoston asetus.

Siten vuoden ensimmäinen Kuninkaan asetus merkitään esimerkiksi A1-2026 ja ensimmäinen laki L1-2026.

Kuningas voi vahvistaa erilliset numerosarjat myös kuninkaallisille julistuksille ja muille valtakunnan virallisille asiakirjoille.

9 § Järjestysnumerointi

Kunkin säädöslajin numerointi alkaa jokaisen kalenterivuoden alussa numerosta yksi.

Annettua säädösnumeroa ei saa myöhemmin käyttää toiselle säädökselle, vaikka alkuperäinen säädös kumottaisiin.

Virheellisen tai rauenneen numeron uudelleenkäytöstä ei tule tehdä tavalla, joka voisi aiheuttaa epäselvyyttä säädöksen yksilöinnistä.

Perustamisvaiheen väliaikaiselle asetukselle A0-2026 annettu numero on poikkeuksellinen perustamistunnus eikä muuta varsinaisen A-sarjan numerointiperiaatetta.

IV LUKU - Säädösten vahvistaminen ja allekirjoitukset

10 § Kuninkaan allekirjoitus ja päätöksen varmennus

Kuninkaan hyväksymä laki ja Kuninkaan asetus allekirjoitetaan Kuninkaan omakätisellä allekirjoituksella. Perustuslain 54 §:n nojalla ilman Kuninkaan hyväksyntää voimaan saatettava laki allekirjoitetaan valtakunnankanslerin tai valtiopäivien puheenjohtajan toimesta.

Kuninkaan päätökseen liitetään perustuslain 30 §:n mukainen varmennus: muun kuin puolustusvoimia koskevan päätöksen varmentaa valtakunnankansleri tai hänen poissa ollessaan valtakunnanneuvoston korkea-arvoisin jäsen. Perustamisvaiheen aikana noudatetaan A0-2026:ssa säädettyä väliaikaista menettelyä siltä osin kuin varmentajaa ei vielä ole.

Allekirjoitukset ja varmennukset tehdään säädöksen viralliseen vahvistus- tai voimaansaattamiskappaleeseen. Valtakunnanneuvoston asetuksen allekirjoittamisessa noudatetaan sitä koskevaa perustuslakia ja lakia.

11 § Kuninkaan asetuksen vahvistusformula

Kuninkaan asetuksen varsinaisen säädöstekstin jälkeen ja ennen Kuninkaan allekirjoitusta käytetään perustuslain 56 §:n mukaista seuraavaa vahvistusformulaa:

Kaiken tämän vakuudeksi ja vahvistukseksi olemme omakätisellä allekirjoituksellamme tämän asetuksen vahvistaneet ja käskeneet siihen Kuninkaallisen sinettimme painettavaksi.

Tämän jälkeen merkitään antopäivä ja hallitusvuosi seuraavan mallin mukaisesti:

Annettu [päivämäärä] Armon vuonna [vuosi] ja hallituskautemme [järjestysluku] vuonna.

Ensimmäisen hallitusvuoden aikana käytetään muotoa:

Annettu 11. elokuuta Armon vuonna 2026 ja hallituskautemme ensimmäisenä vuonna.

Kuninkaan asetus varustetaan lisäksi Jerusalemin kuningaskunnan valtion sinetillä perustuslain 56 §:n mukaisesti.

12 § Asetuksen allekirjoitusosa

Vahvistusformulan ja antopäivän jälkeen jätetään asianmukainen tila Kuninkaan omakätiselle allekirjoitukselle.

Allekirjoituksen alle merkitään Kuninkaan käyttämä hallitsijanimi ja arvonimi seuraavan mallin mukaisesti:

Tuomas
Jerusalemin Kuningas

Kuninkaallinen sinetti ja Jerusalemin kuningaskunnan valtion sinetti painetaan tai kiinnitetään asiakirjaan niille varattuihin paikkoihin.

Kuninkaan allekirjoituksen yhteyteen merkitään lisäksi perustuslain 30 §:n mukaisen varmentajan nimi, virka ja allekirjoitus, jollei perustamisvaiheen väliaikaisjärjestelystä muuta johdu.

13 § Lain vahvistaminen

Kuninkaan hyväksymän lain vahvistamisessa käytetään perustuslain 56 §:ssä säädettyä lainvahvistusformulaa.

Kuninkaan hyväksymän lain vahvistusasiakirjassa ilmaistaan, että valtiopäivät ovat esittäneet ehdotuksen ja että Kuningas on hyväksynyt ja vahvistanut sen allekirjoituksellaan, Kuninkaallisella sinetillään ja Jerusalemin kuningaskunnan valtion sinetillä perustuslain 56 §:n mukaisesti.

Perustuslain 54 §:n nojalla ilman Kuninkaan hyväksyntää voimaan saatettavassa laissa ei käytetä sanamuotoa, jonka mukaan Kuningas olisi hyväksynyt, allekirjoittanut tai vahvistanut lain. Asiakirjassa ilmoitetaan sen sijaan valtiopäivien päätös lain voimaansaattamisesta, perustuslain 54 §:n mukainen allekirjoittaja sekä Jerusalemin kuningaskunnan valtion sinetti.

Perustuslain 54 § on tältä osin erityissäännös suhteessa 56 §:n yleiseen vahvistusformulaa koskevaan määräykseen.

14 § Säädösten sinetit

Kuninkaan hyväksymä laki ja Kuninkaan asetus varustetaan perustuslain 56 §:n mukaisesti Kuninkaallisella sinetillä ja Jerusalemin kuningaskunnan valtion sinetillä.

Perustuslain 54 §:n nojalla ilman Kuninkaan hyväksyntää voimaan saatettu laki varustetaan Jerusalemin kuningaskunnan valtion sinetillä, mutta siihen ei liitetä Kuninkaallista sinettiä Kuninkaan hyväksymisen osoitukseksi.

Jos säädöksestä puuttuu perustuslain tai lain edellyttämä sinetti teknisen virheen vuoksi, puute on korjattava viipymättä. Puutteen oikeusvaikutus arvioidaan perustuslain ja lain perusteella, eikä tällä asetuksella voida sivuuttaa perustuslaissa säädettyä sinettivaatimusta.

V LUKU - Säädöksen alkuperäiskappale

15 § Vahvistuskappale

Säädöksen asianmukaisesti allekirjoitettua ja perustuslain tai lain edellyttämillä sineteillä varustettua kappaletta kutsutaan säädöksen vahvistus- tai voimaansaattamiskappaleeksi.

Vahvistus- tai voimaansaattamiskappale on säädöksen virallinen alkuperäisasiakirja.

Vahvistus- tai voimaansaattamiskappale säilytetään pysyvästi valtakunnan arkistossa.

16 § Sähköinen jäljennös

Vahvistus- tai voimaansaattamiskappaleesta laaditaan sähköinen jäljennös pysyvää säilyttämistä ja julkaisemista varten.

Sähköisen jäljennöksen tulee vastata sisällöltään virallista vahvistus- tai voimaansaattamiskappaletta.

Sähköinen jäljennös voidaan julkaista PDF-muodossa tai muussa pysyvään asiakirjakäyttöön soveltuvassa muodossa.

17 § Kieliversiot

Säädöksen kieliversioihin sovelletaan kulloinkin voimassa olevia perustuslain ja lain mukaisia kielisäännöksiä sekä perustamisvaiheen aikana A8-2026:ssa säädettyjä väliaikaisia järjestelyjä.

Kaikilla saman säädöksen kieliversioilla on sama säädösnumero ja antopäivä.

Jos säädöksen kaikki asianmukaiset kieliversiot sisältyvät samaan vahvistus- tai voimaansaattamiskappaleeseen, samat säädöksen edellyttämät allekirjoitukset ja sinetit vahvistavat koko asiakirjan.

Jos kieliversiot laaditaan erillisinä virallisina kappaleina, ne allekirjoitetaan ja varustetaan sineteillä sen menettelyn mukaisesti, jolla kyseinen säädös on annettu tai saatettu voimaan.

VI LUKU - Säädöskokoelma ja säädösrekisteri

18 § Jerusalemin kuningaskunnan säädöskokoelma

Valtakunnan lait, Kuninkaan asetukset ja muut yleisesti velvoittavat säädökset julkaistaan Jerusalemin kuningaskunnan säädöskokoelmassa.

Säädöskokoelma on valtakunnan virallinen säädösjulkaisu.

Säädökset julkaistaan siinä säädösnumeronsa mukaisessa järjestyksessä.

19 § Säädösrekisteri

Valtakunnan säädöksistä pidetään säädösrekisteriä.

Rekisteriin merkitään ainakin:

säädösnumero;
säädöksen nimi;
säädöslaji;
antopäivä;
voimaantulopäivä;
tieto säädöksen voimassaolosta;
sitä muuttaneet säädökset;
tieto säädöksen kumoamisesta ja kumoavan säädöksen numero; sekä
muut säädöksen oikeudellisen aseman selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

20 § Säädöksen tila

Säädösrekisterissä säädöksen tila merkitään vähintään jollakin seuraavista tavoista:

voimassa;
muutettu;
kumottu;
määräaikainen; tai
rauennut.

Jos säädös on määräaikainen, rekisteriin merkitään mahdollisuuksien mukaan sen voimassaolon päättymispäivä tai muu päättymisperuste.

VII LUKU - Julkaiseminen

21 § Julkaisemisvelvollisuus

Laki, Kuninkaan asetus ja muu yleisesti velvoittava säädös julkaistaan mahdollisimman pian sen asianmukaisen antamisen tai voimaansaattamisen jälkeen.

Säädös julkaistaan valtakunnan virallisilla verkkosivuilla tai muulla yleisesti saatavilla olevalla virallisella julkaisualustalla.

Julkaisemisessa on turvattava perustuslain 75 §:n mukainen oikeus saada tieto julkisesta viranomaisasiakirjasta.

22 § Julkaistava teksti

Julkaistavan säädöstekstin tulee vastata asianmukaisesti hyväksyttyä, allekirjoitettua ja voimaan saatettua virallista tekstiä.

Julkaistavaan säädökseen merkitään ainakin:

säädösnumero;
säädöksen nimi;
antopäivä;
säädösteksti;
voimaantulosäännös; sekä
säädöksen vahvistus- tai voimaansaattamistiedot.

Julkaisussa voidaan esittää säädöksen asianmukaisten allekirjoitusten jäljennökset sekä siihen kuuluvien sinettien kuvat.

23 § Voimaantulo ja julkaiseminen

Kuninkaan hyväksymä laki tulee perustuslain 53 §:n mukaisesti voimaan välittömästi Kuninkaan allekirjoituksesta.

Perustuslain 54 §:n nojalla ilman Kuninkaan hyväksyntää voimaan saatettu laki tulee voimaan valtiopäivien voimaansaattamispäätöksellä, kun perustuslain edellyttämä allekirjoitus ja valtion sinetti on liitetty asiakirjaan. Kuninkaan asetus tulee voimaan siinä määrättynä päivänä tai, jollei muuta määrätä, Kuninkaan allekirjoituspäivänä.

Säädöksen voimaantuloa ei siirrä se, että sen julkaiseminen tapahtuu myöhemmin. Säädöstä ei kuitenkaan saa soveltaa yksilön vahingoksi tavalla, joka olisi ristiriidassa perustuslain 71, 75 tai 83 §:n kanssa.

VIII LUKU - Säädösten muuttaminen ja kumoaminen

24 § Säädöksen muuttaminen

Lakia voidaan muuttaa tai kumota vain uudella lailla perustuslain mukaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kuninkaan asetusta voidaan muuttaa tai kumota uudella Kuninkaan asetuksella toimivallan rajoissa taikka lailla. Valtakunnanneuvoston asetuksen muuttamiseen sovelletaan sitä koskevaa perustuslakia ja lakia.

Muutossäädöksessä on yksilöitävä muutettava säädös ja ne pykälät tai muut määräykset, joita muutetaan.

Muutossäädös saa oman säädösnumeronsa.

Alkuperäisen säädöksen numero ei muutu.

25 § Säädöksen kumoaminen

Säädös voidaan kumota kokonaan vain sellaisella säädöksellä tai päätöksellä, jolla on perustuslain ja lain mukaan toimivalta kumota kyseinen säädös.

Kumoavassa säädöksessä on selvästi ilmoitettava, mikä säädös kumotaan ja milloin kumoaminen tulee voimaan.

Kumottua säädöstä ei poisteta säädöskokoelmasta eikä säädösrekisteristä, vaan sen kohdalle merkitään tieto kumoamisesta.

26 § Ajantasainen säädösteksti

Jos säädöstä on muutettu, siitä voidaan julkaista epävirallinen tai virallisesti toimitettu ajantasainen toisinto, johon muutokset on sisällytetty.

Ajantasaisen toisinnon yhteydessä on ilmoitettava, ettei se korvaa alkuperäisiä säädöksiä ja muutossäädöksiä säädöshistorian lähteinä.

27 § Kirjoitus- ja toimitusvirheen korjaaminen

Jos julkaistussa säädöksessä havaitaan sellainen ilmeinen kirjoitus-, paino-, käännös- tai toimitusvirhe, joka ei muuta säädöksen varsinaista oikeudellista sisältöä, virhe voidaan korjata oikaisuilmoituksella.

Jos korjaus muuttaisi määräyksen oikeudellista sisältöä, se on tehtävä uudella säädöksellä.

Oikaisusta tehdään merkintä säädösrekisteriin.

IX LUKU - Kuninkaalliset julistukset ja muut asiakirjat

28 § Kuninkaallinen julistus

Kuningas voi antaa kuninkaallisen julistuksen asiassa, jossa on tarpeen:

ilmoittaa valtakunnallisesti merkittävästä tapahtumasta;
vahvistaa kuningashuonetta tai kruunua koskeva seikka;
panna täytäntöön säädöksessä Kuninkaan ratkaistavaksi jätetty asia;
antaa seremoniallinen tai juhlallinen ilmoitus; taikka
tehdä muu sellainen päätös, joka ei edellytä lain tai asetuksen antamista.

Kuninkaallinen julistus ei saa olla ristiriidassa perustuslain, lain tai voimassa olevan asetuksen kanssa eikä sillä voida ottaa Kuninkaalle toimivaltaa, jota perustuslaki tai laki ei hänelle anna.

Jos kuninkaallinen julistus sisältää Kuninkaan julkisen vallan käyttöä koskevan päätöksen, siihen sovelletaan perustuslain 30 §:n mukaista varmennusta.

29 § Kuninkaallinen määräys

Kuningas voi antaa kuninkaallisia määräyksiä kuningashuoneen, hovin ja muiden hänen välittömään toimivaltaansa kuuluvien asioiden järjestämiseksi.

Kuninkaallisella määräyksellä ei voida muuttaa perustuslakia, lakia tai asetusta eikä asettaa yksilölle yleisiä julkisoikeudellisia velvollisuuksia ilman perustuslaissa tai laissa olevaa toimivaltaperustaa.

Jos kuninkaallinen määräys sisältää Kuninkaan julkisen vallan käyttöä koskevan päätöksen, siihen sovelletaan perustuslain 30 §:n mukaista varmennusta.

30 § Julistusten ja määräysten rekisteröinti

Kuninkaallisista julistuksista ja sellaisista määräyksistä, joilla on pysyvää tai yleistä merkitystä, pidetään luetteloa.

Kuningas voi vahvistaa niille oman tunnus- ja numerosarjan.

X LUKU - Säädösten säilyttäminen

31 § Pysyvä säilyttäminen

Kaikkien lakien, Kuninkaan asetusten ja muiden yleisesti velvoittavien säädösten viralliset vahvistus- tai voimaansaattamiskappaleet säilytetään pysyvästi valtakunnan arkistossa.

Myös kumottujen ja rauenneiden säädösten alkuperäiskappaleet säilytetään.

32 § Säädöshistoria

Säädösten muuttamista, kumoamista ja oikaisemista koskevat tiedot on säilytettävä siten, että säädöksen kulloinkin voimassa ollut sisältö voidaan myöhemmin selvittää.

Valtakunnan säädöskokoelma muodostaa osan valtakunnan pysyvästä historiallisesta arkistosta.

XI LUKU - Perustamisvaiheen määräykset

33 § Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annetut asetukset

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annetut Kuninkaan asetukset säilyvät voimassa niiden alkuperäisten voimaantulomääräysten mukaisesti.

Niille jo annetut muodossa A[nro]-2026 olevat säädösnumerot vahvistetaan tämän asetuksen mukaisiksi virallisiksi säädösnumeroiksi.

34 § Aikaisempien säädösten vahvistuskappaleet

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa laaditut asetukset voidaan saattaa tämän asetuksen mukaiseen yhtenäiseen asiakirjamuotoon.

Kuningas voi allekirjoittaa niiden viralliset vahvistuskappaleet jälkikäteen ilman, että tätä pidetään säädöksen uudelleen antamisena.

Tällöin alkuperäinen antopäivä ja voimaantulopäivä säilyvät muuttumattomina.

Jälkikäteen laadittu tai allekirjoitettu yhtenäinen vahvistuskappale ei muuta säädöksen alkuperäistä oikeudellista sisältöä eikä korjaa sellaista toimivallan, menettelyn tai perustuslainmukaisuuden puutetta, joka säädöksessä on alun perin ollut.

35 § Säädösrekisterin perustaminen

Tämän asetuksen voimaantulon jälkeen perustetaan Jerusalemin kuningaskunnan säädösrekisteri.

Kaikki ennen rekisterin perustamista annetut voimassa olevat Kuninkaan asetukset merkitään siihen takautuvasti.

XII LUKU - Erinäiset säännökset

36 § Säädösasiakirjojen yhdenmukainen ulkoasu

Valtakunnan säädöksissä käytetään mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaista typografiaa, otsikointia, pykälärakennetta, allekirjoitusosaa ja sinettien sijoittelua.

Hovikanslia voi vahvistaa säädöksille virallisen asiakirjapohjan.

37 § Tarkemmat määräykset

Kuningas voi antaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta sekä säädöskokoelman, säädösrekisterin ja säädösasiakirjojen teknisestä muodosta tarkempia määräyksiä.

Tarkemmilla määräyksillä ei voida muuttaa perustuslaissa säädettyä lainsäätämis-, allekirjoitus-, varmennus-, sinetöinti- tai voimaantulomenettelyä eikä rajoittaa asiakirjojen julkisuutta vastoin perustuslain 75 §:ää.

38 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan heti.

Siltä osin kuin tämä asetus järjestää julkista hallintoa, säädösrekisteriä tai säädösten virallista julkaisemista, sitä sovelletaan perustuslain 17 §:n mukaisesti väliaikaisesti seuraavaan valtiopäivien kokoontumiseen saakka. Valtiopäivien tulee tällöin arvioida, miltä osin säädösmenettelystä, säädöskokoelmasta ja säädösrekisteristä on säädettävä lailla.